PÄIVITYS ROKOTTEISTA OSA IX
COVID-19 ”rokotteet”
Kuinka kauan COVID-19-rokotteen komponentit todella säilyvät elimistössä? Uusi tutkimus antaa vastauksia
Meille on valehdeltu. Meille on kerrottu, että lihaksiin ruiskutettu mRNA pysyy siellä vain muutaman päivän, se hajoaa ja poistuu elimistöstä. Meille vakuutettiin, että modifioitu RNA muuntuisi piikkiproteiiniksi, laukaisisi immuunivasteen ja sitten hajoaisi nopeasti. Yksinkertaista, puhdasta ja väliaikaista.
Yksittäiset tutkimukset ovat kyseenalaistaneet tämän oletuksen vuosien ajan: piikkiproteiini veressä kuukausia rokotuksen jälkeen, mRNA imusolmukkeissa viikkoja myöhemmin ja rokotteen komponentit aivo- ja sydänkudoksessa. Mutta tähän asti kukaan ei ollut koonnut kaikkea tätä näyttöä yhteen paikkaan.
Uusi 20 tutkimuksen systemaattinen katsaus dokumentoi COVID-19-rokotteen mRNA:n, piikkiproteiinin ja lipidinanohiukkasten säilyvän veressä ja kudoksissa kuukausia tai vuosia. Kirjoittajat vaativat kiireellistä tutkimusta.
https://link.springer.com/article/10.1186/s43094-026-00939-2
Menetelmät:
Tässä kuvassa on näytetty tekniikat joilla rokotteen eri komponentteja on pystytty analysoimaan.
Tulokset:
Kuvajat kertovat kuinka nopeasti eri mRNA komponentit poistuvat elimistöstä.
A. mRNA rokote plasmassa; B. ionisoituja (kationisia) lipidejä plasmassa; C. ehjä ja osittain hajonnut mRNA plasmassa.
Mekanismeja, jotka mahdollistavat, että COVID-19 piikkiproteiini pysyy pitkään.
- mRNA integraatio ihmissolun genomiin
- piikkiproteiini on suunniteltu stabiiliksi
- mRNA integraatio ihmisten mikrobiomiin
Keskeiset löydökset:
Piikkiproteiinia on havaittu veriplasmassa jopa 709 päivää rokotuksen jälkeen (Bhattacharjee et al./Yale LISTEN -kohortti). Huom. tutkimus on vielä kesken tai tulokset julkaistu useissa esipainatuksissa ja konferenssien tiivistelmissä. Siteerattu
S1-alayksikkö on löydetty immuunisoluista (CD16+ monosyytit) jopa 245 päivää post-COVID-19 rokotesyndroomassa (Patterson et al.)
Piikkiproteiinia on havaittu aivovaltimoissa jopa 17 kuukautta rokotuksen jälkeen joillakin aivoverenvuotopotilailla immunohistokemiallisessa analyysissä. Tutkimus ei kuitenkaan voinut täysin sulkea pois aiempaa oireetonta SARS-CoV-2-infektiota mahdollisena lähteenä (Ota et al.)
Piikkiproteiinia on havaittu aivoissa, sydämessä ja verisuonissa eräässä kuolemaan johtaneessa tapauksessa noin kolme viikkoa kolmannen COVID-19-rokoteannoksen jälkeen tehdyssä ruumiinavauksessa, kun taas nukleokapsidiproteiinia ei havaittu, mikä sulkee pois infektion. Tämä oli yksittäinen tapausraportti (Mörz).
Rokotteen mRNA:ta on havaittu imusolmukkeiden germinaalikeskuksissa jopa 60 päivää rokotuksen jälkeen (Röltgen et al.)
Pieniä pitoisuuksia mRNAn fragmenteista on löydetty rintamaidosta jopa 45 tuntia rokotuksen jälkeen (Hanna et al.)
- Bhattacharjee S, Iwasaki A, et al. Persistent spike antigen and immune dysregulation in individuals with post-vaccination syndrome: results from the Yale LISTEN cohort. medRxiv. 2025.
- Patterson BK, Yogendra R, Francisco EB, Guevara-Coto J, Long E, Pise A, et al. Detection of S1 spike protein in CD16+ monocytes up to 245 days in SARS-CoV-2-negative post-COVID-19 vaccine syndrome (PCVS) individuals. Hum Vaccin Immunother. 2025;21(1). doi:10.1080/21645515.2025.2494934.
- Ota K, et al. SARS-CoV-2 spike protein distribution in cerebral arteries after mRNA vaccination: immunohistochemical analysis. Neuropathology. 2023.
- Mörz M. A case report: multisystem inflammatory syndrome following COVID-19 vaccination showing presence of spike protein in multiple organs. Vaccines (Basel). 2022;10(10):1651.
- Röltgen K, Nielsen SCA, Silva O, Younes SF, Zaslavsky M, Costales C, et al. Immune imprinting, breadth of variant recognition, and germinal center response in human SARS-CoV-2 infection and vaccination. Cell. 2022;185(6):1025-1040.e14.
- Hanna N, Heffes-Doon A, Lin X, Manzano-Nunez R, Koren G, Ito S. Detection of BNT162b2 mRNA in human breast milk after COVID-19 vaccination. JAMA Pediatr. 2022;176(12):1268-1270.
Katsauksessa korostuu myös huomattava löydös. Rokotuksen jälkeisestä oireyhtymästä kärsivillä ihmisillä oli huomattavasti korkeammat piikkiproteiinipitoisuudet veressään verrattuna terveisiin henkilöihin. Yalen LISTEN-tutkimuksessa ero ei ollut hienovarainen, vaan se oli useita kertaluokkia suurempi.
Tämä herättää diagnostiikkamahdollisuuden: piikkiproteiinipitoisuudet voisivat toimia yksinkertaisena sairauden markkerina.
Miksi kukaan ei tarkistanut aikaisemmin?
Alkuperäisissä COVID-19-rokotetutkimuksissa ei koskaan testattu rokotteen osien pitkäaikaista säilyvyyttä tai niiden jakautumista pistoskohdan ulkopuolella. Modifioidun (n1-metyyli-pseudouridinyloitu) mRNA:n käyttäytymisestä oli olemassa vain noin viiden vuoden data ennen sen maailmanlaajuista käyttöönottoa vuonna 2020.
Standardi-RNA:n hajoamisaika on noin 16 tuntia. mRNA-rokotteissa käytetty modifioitu versio pidentää tämän 5–6 päivään, mutta jopa näiden laskelmien mukaan materiaalin pitäisi teoriassa saavuttaa havaitsemattomat tasot noin 272 päivässä Pfizerin ja 263 päivässä Modernan osalta.
Kuten kirjoittajat asian ilmaisevat:
”Perusoletukset nopeasta hajoamisesta ja paikallisesta jakautumisesta eivät ole pitäneet johdonmukaisesti paikkaansa”.
Tutkimuksesta käytännön hoitoon
Tämä katsaus on osa kasvavaa IMA:n johtamaa tutkimusta, joka täyttää järjestelmän käsittelemättömiä aukkoja. Tohtorit Varon ja Halma ovat myös julkaisseet tutkimuksen, jossa rokotuksen jälkeinen oireyhtymä määritellään kliiniseksi tilaksi ja tutkitaan mitokondrioiden toimintahäiriöitä rokotuksen jälkeisen väsymyksen ajurina. IMA:han liittyvät tutkijat ovat erikseen dokumentoineet DNA-kontaminaatiota mRNA-rokotepulloissa ja selvittäneet, miten sääntelytestausmenetelmät ovat saattaneet olla huomaamatta sitä.
I-RECOVER: Hoito-ohjeet COVID-19-rokotevamman hoitoon
IMA:n I-RECOVER-rokotteen jälkeinen hoito-opas tarjoaa asiantuntijoiden laatiman protokollan rokotteen jälkeisen oireyhtymän hallintaan potilaille ja ammattilaisille, jotka tarvitsevat ohjausta. Alun perin pandemian pahimpana aikana kehitetty I-RECOVER on edelleen yksi harvoista kattavista hoitokehyksistä tälle sairaudelle. Protokolla on suunniteltu käytettäväksi pätevän terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, ja se voidaan ladata suoraan IMA:n verkkosivuilta.
https://imahealth.org/protocol/i-recover-post-vaccine-treatment/
Yhteenvetona voidaan todeta, että kuvio on selvä: mRNA komponentit pysyivät paljon pidempään ja kulkivat paljon pidemmälle kuin meille kerrottiin.
Tamara Tuuminen, erikoislääkäri, dosentti
Helsingissä 12.3.2026
