Ryhmä erikoislääkäreitä on yrittänyt käynnistää kansallisen keskustelun rokotehaitoista siinä onnistumatta.
Vime vuoden lopulla hyväksytystä Eero Poukan väitöskirjasta käydyn keskustelun perusteella on ilmeistä, että koronarokotteiden vaikuttavuutta koskevissa tutkimuksissa hyötyjä ei ole verrattu haittoihin. Väitöskirjan osatöissä on tutkittu pelkästään hyötyjä. Vastaväittäjä ei vastannut väitöskirjaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin vaan hyväksyi työn tavanomaisen käytännön mukaisesti. Helsingin yliopiston kanslerin 13.4.2026 allekirjoittama englanninkielinen päätös oli yksiselitteinen: lisäselvityksiä ei tarvita. Päätöksen suomennos on luettavissa täällä.
Tutkimuseettinen toimikunta (TENK) on puolestaan todennut, ettei se eivätkä sen yksittäiset jäsenet ota kantaa tieteellisiin näkemyseroihin (ks kirjeenvaihto alla).
Tällä hetkellä haittoja ei tutkita mitenkään. Viranomaiset luottavat Euroopan lääkeviraston ja WHO:n päätöksiin. Missään ei ole verrattu, että ylittivätkö hyödyt riskit vai päinvastoin ja että oliko itse tauti vaarallisempi kuin sitä vastaan suunnatut rokotteet.
Viitteet:
Eero Poukan väitöskirjasta käyty keskustelu: https://pelastetaansuomenlapset.fi/academic-news-is-shocking-finland/
Vastaväittäjä Preben Aavitsland’n väitöskirjan hyväksyntää puoltava lausunto: https://pelastetaansuomenlapset.fi/wp-content/uploads/2026/02/ANNEX-2-Poukka_vv_Aavitsland.pdf
Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämerin päätös: https://pelastetaansuomenlapset.fi/wp-content/uploads/2026/05/Decision-of-the-Chancellor-of-the-UH_Poukka_13042026.pdf
Kanslerin enlganninkielinen päätös suomennettuna: https://pelastetaansuomenlapset.fi/helsingin-yliopiston-kanslerin-vastaus/
TUTKIMUSEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KANSSA KÄYTY KIRJEENVAIHTO:
Lähetetty: torstai 7. toukokuuta 2026 15.56
Vastaanottaja: eettinen.toimikunta@hus.fi; TENK <tenk@tenk.fi>
Aihe: Asia: Harhaan johtava vaikuttavuustutkimus, kansanterveys ja poliittinen päätöksenteko
Arvoisat eettisen toimikunnan jäsenet,
Haluamme kysyä kantaanne maassamme tehdyistä vaikuttavuustutkimuksista ja saatujen tulosten hyödyntämisestä poliittisessa päätöksen teossa.
Olemme tutustuneet kahteen, viimeisen puolen vuoden aikana maassamme julkaistuun väitöskirjaan, joissa tutkittiin koronarokotusten vaikuttavuutta: Helsingin yliopistossa joulukuussa 2025 hyväksyttyyn Eero Poukan työhön “COVID-19 Vaccine Effectiveness in Finland During the Pandemic” ja Turun yliopistossa maaliskuussa 2026 Mila Belik’n hyväksyttyyn työhön “Durable immunity against SARS-CoV-2 Omicron: booster vaccination and hybrid immune responses”.
Molemmissa väitöskirjoissa on tutkittu pelkästään geeniteknologisten injektioiden posiviivisia tai positiivisiksi oletettuja vaikutuksia ilman, että saatuja tuloksia olisi verrattu haittailmoituksiin ja perehdytty haittavaikutuksista sekä niiden vaikutusmekanismeista julkaistuun kirjallisuuteen. Taudin riskejä ei ole arvioitu tilastokeskuksesta ja Fimeasta saatavilla olevia lukuja hyödyntäen vaan ainoastaan pandemian alussa käytössä olleella, erilaisiin teoreettisiin olettamuksiin perustuvalla matemaattisella mallilla. Eduskunnan teetättämässä arviointiraportissakaan ei ole sivuttu viranomaisille ilmoitettuja rokotehaittoja vaan todettu Suomen selviytyneen koronapandemiasta hyvin.
Lääketieteessä tulee aina varmistaa, ettei valituilla hoitotoimenpiteillä aiheuteta ihmisille haittaa ‘First do not harm’. Tämä on ollut lääketieteen perusta jo Hippokratesin ajoista alkaen. Käytännössä minkä tahansa toimenpiteen tai hoidon yhteydessä joudutaan aina punnitsemaan hyötyjen ja riskien välistä suhdetta. Tämä on erityisen tärkeää lähdettäessä toteuttamaan kansallisia massarokotuksia tai muita torjuntatoimia. Taudin torjuntaan tarkoitetut toimet eivät saa aiheuttaa suurempaa vakavan sairastumisen tai kuoleman riskiä kuin itse tauti.
On yleisesti tunnettu tosiasia, että kaikkiin lääketieteellisiin interventioihin liittyy riskejä. Riskit ovat erityisen suuret silloin, kun kyseessä ovat täysin uudella vaikutusmekanismilla vaikuttavat tuotteet kuten pandemian torjuntaan valitut, geeniteknologisesti tuotetut injektiot, joita kutsutaan harhaanjohtavasti rokotteiksi. Nyt tiedämme, että koronarokotteista on tehty pelkästään meillä Suomessa yli 7000 vakavaa haittailmoitusta Fimeaan. Silti niitä ei ole huomioitu vaikuttavuutta selvittävissä tutkimuksissa mitenkään. Pfizer-tehtaan omat paperit ja USA:n virallinen haittavaikutusrekisteri ‘VAERS’osoittavat vakavia haittoja olleen myös maailmanlaajuisesti todella paljon. Tiedämme myös sen, että viranomaiset eivät arvioi haittailmoitusten ja rokotteiden syy-yhteyttä enää Bradford-Hill’n kriteereillä, jotka löytyvvät edelleen THL:n sivustolta. Lisäksi Pfizerin entinen päätoksikologi Dr. Helmut Sterz on todistanut 19.3.2026 Saksan Bundestagissa, kuinka rokotteen tosikologiset tutkimukset, joita on aiemmin vaadittu kaikilta uusilta tuotteilta, on jätetty kiireen varjolla tekemättä.
Tietääksemme misään vaiheessa ei ole selvitetty toteutuneiden sairastumis- ja kuolleisuuslukujen ja/tai viranomaisille ilmoitettujen haittavaikutusten perusteella, että kumpaanko, itse koronainfektioon vai sen torjuntaan käytettyihin geeniteknologisiin injektioihin, liittyi suurempi sairastumis-, vammautumis- ja kuolemanriski. Emme siis tiedä toteutuneiden lukujen valossa, että aiheutettiinko rokotuksilla enemmän vakavia haittoja kuin mitä itse tauti olisi aiheuttanut. Myöskään sitä, että olisiko koronainfektiota voitu ehkäistä ja infektiota hoitaa käytettävissä olevilla, myyntiluvallisilla ja täten riskeiltään tunnetuilla lääkkeillä (ivermektiini, hydroksiklorokiini, deksametasoni), vitamiineilla (D- ja C-vitamiineilla) ja hivenaineilla (sinkki) turvallisemmin ja tehokkaammin kuin uudenlaisilla, kokeellisilla geeniteknologisilla pistoksilla, ei ole selvitetty. Tätä maassamme toteutettua, lääketeollisuuden ajamaa mutta lääketieteellisesti täysin epäpätevää toimintatapaa ei voi pitää eettisesti oikeutettuna.
Täten pyydämme kohteliaimmin kantaanne seuraaviin, meitä kokeneina erikoislääkäreinä ja tutkijoina vaivaaviin kysymyksiin:
- Voidaanko interventioihin liittyvät riskit jättää todella huomioimatta päätettäessä kansanterveyden suojelemiseksi tarkoitetuista toimenpiteistä?
- Eikö erilaisten lääketieteellisten sekä tautien ennaltaehkäisyyn että niiden hoitoon tarkoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta olisi syytä selvittää arvioimalla lääketieteellisesti pätevällä tavalla, että ylittävätkö aiotun toimenpiteen hyödyt sen riskit?
- Mitä hyötyä tilastokeskuksen ja Fimean keräämistä tiedoista on, ellei niitä hyödynnetä pandemiaan torjuntaan suunnattujen toimenpiteiden hyödyllisyyden jälkikäteisarvioinnissa?
- Olisiko jatkossa, syytä selvittää, mitkä toimet olisivat kansanterveyden kannalta vaikuttavimmat ja turvallisimmat eikä tarttua ilman asianmukaista tieteellistä kansallista harkintaa WHO:n lääketeollisuuden intressejä ajavaan suositukseen?
- Lopuksi henkilökohtainen kysymys jokaiselle eettisen toimikunnan jäsenelle: Kuinka moni teistä eettisen toimikunnan jäsenestä on sitä mieltä, että riskejä ja tiedossa olevia haittoja ei tarvitse huomioida uuden tuotteen vaikuttavuutta tutkittaessa?
Kerrottakoon, että tarkoituksemme on julkaista nämä kysymyksemme ja Teiltä niihin saamamme vastaus sosiaalisessa mediassa.
Kunnioittaen,
Nina Bjelogrlic, LT, erikoislääkäri
Rauli Mäkelä, LL, erikoislääkäri
Sylvi Silvennoinen-Kassinen, LKT, dosentti, erikoislääkäri
Tamara Tuuminen, LKT, dosentti, erikoislääkäri
Viitteet
Eero Poukan väitöskirja (2025): https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/674a1b84-9406-4c98-9fa5-ff5a6d6995bb/content
Milja Belikin väitöskirja (2026): https://www.utupub.fi/server/api/core/bitstreams/c9be2cd1-059a-424e-9967-9d88a5109fd9/content
Riskien arviointiin käytetty matemaattinen malli: https://www.duodecimlehti.fi/duo15773
Valtioneuvoston teetättämä arviointiraportti koronapandermiasta: https://vm.fi/-//10616/arviointiraportti-suomi-on-selvinnyt-koronapandemiasta-verrattain-hyvin-mutta-hallinnonalojen-valisessa-yhteistyossa-ja-viestinnassa-on-kehitettavaa
Suomessa koronarokotteista Fimeaan ilmoitetut vaittavaikutukset: https://fimea.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19-/kooste-koronarokotteiden-haittavaikutusilmoituksista
Pfizer papers: https://books.google.fi/books/about/The_Pfizer_Papers.html?id=0jzkEAAAQBAJ&redir_esc=y
USA:n virallinen haittavaikutusrekisteri ‘VAERS’: https://www.openvaers.com/covid-data
Haittailmoitusten arviointi Bradford Hillin kriteereillä: https://ijvtpr.com/index.php/IJVTPR/article/view/116
THL:n ohje haittavaikutusten rokotuksen ja oireiden syy-yhteyden arvioimiseksi: https://thl.fi/ohjeita-ammattilaisille/rokotusten-haittavaikutukset
Pfizerin entisen päätoksikologi Dr. Helmut Sterz’todistus Saksan Bundestagissa 19.3.2026: https://x.com/RefugeOfSinner5/status/2035725599504044038
Sent with Proton Mail secure email. ——- Forwarded Message ——-
From: TENK <tenk@tenk.fi>
Date: On Friday, May 8th, 2026 at 10.18
Subject: VS: Asia: Harhaan johtava vaikuttavuustutkimus, kansanterveys ja poliittinen päätöksenteko
To: rauli.makela <rauli.makela@protonmail.com>
Hyvä Rauli Mäkelä ja muut allekirjoittaneet,
Kiitos viestistänne. Tutkimuseettinen neuvottelukunta tai sen yksittäiset jäsenet eivät ota kantaa tieteellisiin näkemyseroihin.
Parhain terveisin
Sanna-Kaisa Spoof
Sanna-Kaisa Spoof
pääsihteeri, FT, dos.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK)
Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki
sanna-kaisa.spoof@tenk.fi; puh. 050 594 1909
www.tenk.fi
