Olen aikaisemmin ajatellut, että lasten infektioiden merkitys voisi liittyä siihen, että kohdatessaan infektioagentteja immuunijärjestelmämme pysyy ajoittain valppaana ja aktivoituneena. Se saa ikään kuin harjoitusta, mutta on välillä myös lepotilassa. Ihanteellinen tila olisi tasapaino aktivaation ja levon välillä.
Tämä muistuttaa lihasten toimintaa: kun lihaksia käytetään sopivasti, ne pysyvät hyvässä kunnossa. Liiallinen rasitus voi puolestaan aiheuttaa vammoja, kuten revähdyksiä.
Olen ajatellut, että immuunijärjestelmän toiminta muistuttaa lihasten harjoittamista. Se tarvitsee sopivia ärsykkeitä ja tasapainoista säätelyä toimiakseen hyvin. Sen tehtävänä on torjua esimerkiksi syöpäsoluja ja muita elimistölle vieraita uhkia, mutta samalla sen on kyettävä välttämään hyökkäykset elimistön omia kudoksia vastaan. Tässä tasapainolla ja immuunijärjestelmän säätelyllä on keskeinen merkitys.
Olen hiljattain törmännyt epidemiologi Nicolas Hulscherin blogiin, jonka ajatukset näyttivät tukevan omaa hypoteesiani.
Pidän tätä aihetta erittäin tärkeänä, sillä se voi auttaa meitä ymmärtämään, kuinka nerokkaasti Luoja on suunnitellut ihmiskehon. Tästä näkökulmasta herää myös kysymys siitä, voiko ihmisen keinotekoinen puuttuminen (esim. rokotukset) luonnollisiin biologisiin prosesseihin joskus häiritä niiden hienovaraista tasapainoa ja aiheuttaa odottamattomia ongelmia.

Vuonna 1971 The Lancet -lehdessä1 julkaistussa merkittävässä tapausselostuksessa tutkijat kuvasivat, kuinka 8-vuotiaalla pojalla biopsian avulla vahvistettu Burkittin lymfooma – erittäin aggressiivinen verisyöpämuoto – parani kokonaan pian luonnollisen tuhkarokkotartunnan jälkeen.
Lapsi otettiin 1. joulukuuta 1970 Mulagon sairaalaan Ugandassa, sillä hänen oikean silmänsä takana oli valtava kasvain. Syöpä oli aiheuttanut voimakasta turvotusta, silmän pullistumista, näön menetystä sekä kyvyttömyyttä liikuttaa kyseistä silmää. 3. joulukuuta tehty koepala vahvisti diagnoosin Burkittin lymfoomaksi.
13. joulukuuta pojalle ilmaantui tuhkarokkoihottuma. Merkittävää oli, että lääkärit havaitsivat kasvaimen kutistuvan jo samana päivänä.
Seuraavien kahden viikon aikana sekä tuhkarokkoihottuma että kasvain katosivat kokonaan, vaikka lapselle ei annettu minkäänlaista syöpähoitoa.
Neljän kuukauden seurannassa hän oli edelleen täydellisessä remissiossa.

Luonnollisen tuhkarokkotartunnan ja syövän välistä mahdollista yhteyttä on tutkittu myös epidemiologisissa tutkimuksissa2.
Vuonna 2013 European Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistussa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa tarkasteltiin 1 060 henkilöä, jotka olivat syntyneet Newcastle-upon-Tynessa, Englannissa, vuonna 1947, ennen tuhkarokkorokotusten yleistymistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapsuudessa tuhkarokon sairastaneilla henkilöillä oli 51 % pienempi riski kuolla syöpään 15–60-vuotiaana verrattuna niihin, joilla ei ollut kirjattua tuhkarokkotartuntaa (HR 0,49; 95 %:n luottamusväli 0,24–0,98).


Tutkijat esittivät, että tietyt lapsuuden infektiot saattavat vaikuttaa pitkäaikaiseen immuunivalvontaan mahdollisesti sellaisten immuunivasteiden kautta, jotka tunnistavat tartuntataudinaiheuttajien ja syöpäsolujen yhteisiä antigeenejä. Kirjallisuudessa on esitetty useita mekanismeja:
- Syöpäsolujen virusinfektio: Tuhkarokkovirus voi tartuttaa alttiita pahanlaatuisia soluja ja edistää kasvaimen kutistumista.
- Immuunijärjestelmän tunnistus: Tartunnan saaneiden syöpäsolujen ilmentämät virusantigeenit voivat tehdä näistä soluista immuunijärjestelmän tuhoamiskohteita.
- Tehostunut immuunivalvonta: Infektion aikana syntyvät immuunivasteet voisivat mahdollisesti tunnistaa pahanlaatuisten solujen ilmentämiä samankaltaisia antigeenejä.

Yhteenveto
Nämä tulokset ovat vielä alustavia. Siitä huolimatta nämä havainnot ovat varsin merkittäviä, mutta suurin osa tavallisista ihmisistä ja terveydenhuollon ammattilaisista ei ole lainkaan tietoisia siitä, että tällaisia raportteja ja tutkimuksia ylipäätään on olemassa.
Kirjallisuutta
- Bluming A, Ziegler J. REGRESSION OF BURKITT’S LYMPHOMA IN ASSOCIATION WITH MEASLES INFECTION The Lancet, 298, 105-106
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(71)92086-1/fulltext?utm_source=substack&utm_medium=email - Tennant, P.W.G., Parker, L., Thomas, J.E. et al. Childhood infectious disease and premature death from cancer: a prospective cohort study. Eur J Epidemiol 28, 257–265 (2013). https://doi.org/10.1007/s10654-013-9775-
https://link.springer.com/article/10.1007/s10654-013-9775-1?utm_source=substack&utm_medium=email
Tamara Tuuminen, erikoislääkäri, dosentti
18.11.2026
