Lyhyt johdanto
Tässä kirjoituksessa referoidaan suurinta tutkimusta, mikä koskaan on tehty rokotteiden ja dementian välisestä yhteydestä. Tutkimus käsitti 13 300 000 henkilöä. Tutkimus paljasti, että tavallisia aikuisiän rokotteita saaneilla on lisääntynyt riski sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin. Riski on sitä suurempi, mitä useampia rokotteita on ottanut. Voimakkain sairastava vaikutus on influenssa- ja pneumokokkirokotteilla. Riski pysyy korkealla vuosikymmenen ajan.
(On syytä huomioida, että tutkimus on tehty ennen mRNA-rokotteiden aikaa eli se käsittää ns. ”perinteiset” rokotteet.)
Tämä suurin koskaan tehty rokote-dementia-tutkimus (n = 13,3 miljoonaa) osoittaa, että yleisiä aikuisten rokotteita saaneilla oli merkittävästi suurempi sekä dementian että Alzheimerin taudin riski. Riski kasvaa annosten kasvaessa, pysyy koholla kokonaisen vuosikymmenen ajan ja on voimakkain influenssa- ja pneumokokkirokotuksen jälkeen.
Kohonneet riskit pysyivät vahvoina ja huomattavan vakaina, vaikka tutkimuksessa huomioitiin mahdolliset sekoittavat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, painoindeksi, tupakointi, alkoholiin liittyvät häiriöt, verenpainetauti, eteisvärinä, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, aivohalvaus/TIA, ääreisverisuonisairaus, diabetes, krooninen munuais- ja maksasairaus, masennus, epilepsia, Parkinsonin tauti, syöpä, traumaattinen aivovamma, kilpirauhasen vajaatoiminta, osteoporoosi, sekä kymmenet lääkkeet tulehduskipulääkkeistä ja opioideista statiineihin, verihiutaleiden vastaisiin lääkkeisiin, immunosuppressantteihin ja masennuslääkkeisiin..
Tutkimus on tehty tämän vuokaavion mukaan
Tutkimus osoitti:
- Selkeä annos-vastesuhde: Enemmän rokotteita = suurempi riski
Kirjoittajat suorittivat useita annos-vastemalleja, ja jokainen niistä osoittaa saman kaavan:
Dementia (kaikki tyypit) eTaulukosta 2:
• 1 rokoteannos → Vakioitunut OR 1,26 (26 % suurempi riski)
• 2–3 annosta → Vakioitunut OR 1,32 (32 % suurempi riski)
• 4–7 annosta → Vakioitunut OR 1,42 (42 % suurempi riski)
• 8–12 annosta → Vakioitunut OR 1,50 (50 % suurempi riski)
• ≥13 annosta → Vakioitunut OR 1,55 (55 % suurempi riski)
Alzheimerin taudin (AD) riski osoittaa samaa ja jopa voimakkaampaa trendiä, eTaulukosta 7:
• 1 annos → Vakioitunut OR 1,32 (32 % suurempi riski)
• 2–3 annosta → Vakioitunut OR 1,41 (41 % suurempi riski)
• ≥4 annosta → Vakioitunut OR 1,61 (61 % suurempi riski)
Tämä on yksi epidemiologian voimakkaimmista ja selkeimmistä signaaleista.
2. Kokonaisriski dementiaan
Yleisiä rokotteita (influenssa, pneumokokki, vyöruusu, tetanus, kurkkumätä, hinkuyskä) saaneilla aikuisilla oli 38% suurempi dementian riski. Tämä tulos on ristiriidassa narratiivin ”rokotteet suojaavat aivoja” kanssa, mutta syvällisemmät löydökset olivat vielä paljon pahempia.
3. Kokonaisriski Alzheimerin tautiin
Kun kirjoittajat rajasivat analyysit Alzheimerin tautiin, yhteys voimistui entisestään. Rokotetuilla aikuisilla oli peräti 50% suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tämä osoittaa, että vaikutus ei ole satunnainen. Yhteys voimistuu tuhoisimman dementian alatyypin kohdalla.
4. Aika-vaste käyrä
Riski saavuttaa huippunsa pian rokotuksen jälkeen ja pysyy kohonneena vuosia. Suurin dementian riski esiintyy 2–4,9 vuotta rokotuksen jälkeen (korjattu OR 1,56). Riski pienenee sitten hitaasti, mutta ei koskaan palaa lähtötasolle, vaan pysyy koholla kaikissa aikaikkunoissa. 12,5 vuoden jälkeen riski on edelleen merkittävästi kohonnut (korjattu OR 1,28). Tämä pysyvyys on ristiriidassa lyhytaikaisen ”havaitsemisharhan” kanssa ja viittaa pitkäaikaiseen biologiseen vaikutukseen. Tämä kaava on odotettavissa biologiselta laukaisevalta tekijältä, jolla on pitkän latenssin neuroinflammatorisia tai neurodegeneratiivisia seurauksia. Lisääntynyt riski ei katoa edes 10 vuoden viiveen jälkeen. Kun kirjoittajat käyttävät pitkää 10 vuoden viivettä, jonka tarkoituksena on poistaa varhaisen havaitsemisen harha, kohonnut riski säilyy.
• Dementia: OR 1,20
• Alzheimerin tauti: OR 1,26
Jos kyse olisi yksinkertaisesti siitä, että ”ihmiset, jotka käyvät useammin lääkäreissä, saavat diagnoosin aikaisemmin”, yhteyden pitäisi kadota pitkän viiveen korjauksen jälkeen.
5. Yksittäisten rokotteiden rooli dementiaan
Influenssa- ja pneumokokkirokotteet ohjaavat signaalia
Kahdella rokotteella on erityisen vahva yhteys:
Influenssarokote
• Dementia: OR 1,39 → 39 % suurempi riski
• Alzheimerin tauti: OR 1,49 → 49 % suurempi riski
Pneumokokkirokote
• Dementia: OR 1,12 → 12 % suurempi riski
• Alzheimerin tauti: OR 1,15 → 15 % suurempi riski
Mainittakoon, että molemmilla rokotteilla näkyy annos-vastesuhteen eskaloituminen, mikä on aidon altistus-tulos-suhteen tunnusmerkki.
Yhteenvetona voidaan todeta, että perusrokotteiden, lisärokotteiden, annos-vaste- ja aika-vastesuhteen, ositettujen ja herkkyysanalyysien tulokset viittaavat johdonmukaiseen yhteyteen kumulatiivisten rokotusten ja lisääntyneen dementiariskin välillä, yhteyden ollessa vahvempi Alzheimerin taudin riskiin. Influenssa- ja pneumokokkirokotteet ohjaavat signaalia voimakkaasti. Yhteys säilyy 10 vuoden viivekorjauksen ja aktiivisten vertailuryhmien jälkeen.
Tämän vuoksi suhtaudun varauksella myös Suomessa suunniteltuun vyöruusurokotteen tutkimukseen.
Helsingissä 28.4.2026
Tamara Tuuminen, erikoislääkäri, dosentti
