Vyöruusurokote ja dementia osa II
Tiivistelmä
Vyöruusurokotteen vaikutusta dementiaan on tutkittu mallinnustyössä. Käyn läpi metodologiaa ja saatuja tuloksia sekä pohdin tuloksien merkityksellisyyttä. Perustelen, miksi en voi suositella tätä rokotetta.
Johdanto
Kun julkaisin X-alustalla oman blogini rokotteista ja dementiasta, ryntäsivät lääketeollisuuden lobbarit ja rokoteuskovaiset kritisoimaan minua ja vasta-argumentiksi ovat tuoneet kuvaajia alla esitetystä artikkelista. Heidän argumenttinsa olivat sellaisia, että tässä artikkelissa päinvastoin esitettäisiin, että vyöruusurokotteet voivat suojata dementialta.
Kuvaajien perusteella ilman mitään kontekstia oli vaikea jatkaa debatteja ja tämän takia päätin tulostaa, lukea ja kommentoida koko artikkelin. Kaikki johtopäätökset ovat allekirjoittaneen.
Kyseisen artikkelin tueksi oli tarjottu muita esimerkkejä, joissa väitetään, että vyöruusurokote vähentää dementiaa.
Ennen kommentointia haluan muistuttaa, että tunnettu epidemiologi John Ioannidis kirjoitti PLOS Medicine sivustolla, että suurin osa julkaistuista tutkimustuloksista on harhaanjohtavia (false = väärä, virheellinen, epätosi, jne.).
“Miksi suurin osa julkaistuista tutkimustuloksista on virheellisiä”
”Yhä useammat ovat huolissaan siitä, että suurin osa nykyisin julkaistuista tutkimustuloksista on virheellisiä. Tutkimustuloksen paikkansapitävyyden todennäköisyys voi riippua tutkimuksen tilastollisesta merkitsevyydestä ja harhasta, samaa aihetta käsittelevien muiden tutkimusten määrästä sekä – mikä tärkeintä – siitä, kuinka suuri osuus kunkin tieteenalan tutkituista yhteyksistä on todellisia ja kuinka suuri osuus taas ei ole.
Tässä viitekehyksessä tutkimustuloksen todennäköisyys on pienempi, kun alalla tehdyt tutkimukset ovat pienimuotoisempia; kun vaikutuskoot ovat pienempiä; kun tutkittavien suhteiden määrä on suurempi ja niiden ennakkovalinta vähäisempää; kun tutkimusasetelmissa, määritelmissä, tuloksissa ja analyysimenetelmissä on enemmän joustavuutta; kun taloudelliset ja muut intressit sekä ennakkoluulot ovat voimakkaampia; sekä silloin, kun useat tutkimusryhmät kilpailevat tilastollisesti merkitsevien tulosten löytämisestä..
Simulaatiot osoittavat, että useimmissa tutkimusasetelmissa ja tilanteissa tutkimusväite on todennäköisemmin väärä kuin oikea. Lisäksi monilla nykyisillä tieteenaloilla julkaistut tutkimustulokset voivat usein vain kuvastaa tarkasti vallitsevia harhoja.
Tässä esseessä pohdin näiden ongelmien vaikutuksia tutkimuksen toteuttamiseen ja tulkintaan”.
Kun tarkistin vyöruusurokotetta käsittelevän artikkelin kirjoittajien (Markus Eyting et al) yhteydet, huomasin, että heidän joukostaan puuttuivat infektiotautilääkärit ja immunologit. Ilman biologista ymmärrystä siitä miten vyöruusurokote voi johtaa vähentyneeseen dementian riskiin, sen hyötyä on mahdotonta arvioida.
Ensinäkin dementia ei ole yhtenäinen diagnoosi vaan se on oire kognitiivisten kykyjen alenemisesta, joka liittyy moniin sairauksiin. Osa dementiasta johtuu esim. verenkierto-ongelmista, osassa se on kertymätauti. Tulehduskomponentilla on myös oma merkityksensä. Ravitsemuksen tasapaino, myrkyllisten aineiden kumulatiivinen vaikutus, krooniset infektiot, stressi, traumat, unen laatu, huonosti hoidettu verensokeritasapaino – kaikki nämä tekijät vaikuttavat kognitiivisen toimintakyvyn alenemiseen. Ja niillä on kumulatiivinen vaikutus. On vaikeaa a priori ymmärtää, miten vyöruusurokotteella voisi olla niin suuri merkitys. Dementia on hyvin monitekijäinen oire.
Toiseksi: varisella zoster virus (VZV) säilyy latenttina selkäytimen dorsaalijuurien sensorissa gangliossa ja kallonhermosolmukkeissa lapsuudessa sairastetun vesirokon jälkeen. Immuunijärjestelmän heikentyessä virus voi aktivoitua ja aiheuttaa herpes zoster -sairauden (vyöruusun). Tämä tauti ei ole krooninen vaikkakin voi olla hyvin kiusallinen ja postherpeettinen neuralgia (PHN) voi olla hyvin kivulias.
Näiden kahden argumentin valossa koen, ettei ole mitään loogisesti selittävää biologista mekanismia, millä vyöruusurokotteen voidaan olettaa vähentävän dementiariskiä.
Mitä tutkimuksessa tehtiin?
Tutkijat käyttivät Walesin rokotusohjelmaa “luonnollisena kokeena”. He ovat jakaneet henkilöt heidän syntymäpäivänsä mukaan: ennen ja jälkeen 2.9.1933, koska ennen tuota päivää syntyneet eivät olleet oikeutettuja rokotukseen koko elinaikanaan, ja niille, jotka syntyivät tämän päivämäärän jälkeen, rokote oli tarjolla vähintään yhden vuoden ajan. Tällainen tutkimusasetelma tutkijoiden mielestä vähensi “terve käyttäjä” -harhaa.
Tulokset
Vyöruusurokote vähensi dementiaa 7 vuoden seuranta-aikana 3.5 prosenttiyksikköä (95 % luottamusväli 0.6-7.1), p=0.019. Tämä vastaa 20 % (LV 6.5 – 33.4) suhteellista vähentymistä. Vaikutus oli tutkimuksessa voimakkaampi naisilla kuin miehillä.
Tällä siis puhutaan suhteellisesta eikä absoluuttisesta riskin vähentymisestä.
Ensimmäisessä yhtälössä huomaa hyvin laaja luottamusväli, mikä voi tarkoittaa hyvin epätarkkaa tulosta.
Tärkeimpänä tuloksena tässä tutkimuksessa pidän sitä, että ”postherpetic neuralgia (a common complication of shingles) … this effect did not reach statistical significance in all specifications” (sivu 439). Kysynkin: jos rokote ei pysty estämään tällaista taudin komplikaatiota, niin miksi sitä ylipäätään tarjotaan?
Tutkimuksen vahvuudet
- suuri aineisto (~280 000 ihmistä).
- tutkijat yrittivät kontrolloida terveyskäyttäytymisen eroja.
Pohdinta
Tilastotiede on hyvin voimakas työkalu, jolla voidaan aikaansaada haluttuja tuloksia, esim. positiivinen tai negatiivinen korrelaatio tai ei korrelaatiota ollenkaan. Mutta kuten tiedetään, korrelaatio ei ole samaa asiaa kuin kausaliteetti eli syy-yhteys. Kausaliteetin arvioinnissa korrelaation olemassaolo on edellytys, mutta ilman biologista selitystä kausaliteettia ei voi todistaa.
Tutkimuksessa käytettiin regressiokatkosmallia. Tutkimus ei ollut satunnaistettu kaksoissokkotutkimus, jossa käytetään placeboa ja jossa kaikki (tai ainakin suurin osa) sekoittavia tekijöitä olisi otettu huomioon. Toisin sanoen tutkimus on mallinnustyö. Mallinnustyö voi johtaa vääriin johtopäätöksiin, mikäli olettamuksia on suunniteltu väärin. Esimerkiksi vuonna 2020 Imperial College London -yliopiston kuuluisaa COVID-19-mallinnusraportissa, jota johti epidemiologi Neil Ferguson, COVID-19 -kuolemien määräksi oli ennustettu 510 000 kuolemaa Britanniassa ja jopa 2,2 miljoonaa kuolemaa Yhdysvalloissa ja 40 miljoonaa kuolemaa maailmanlaajuisesti.
Tutkijat eivät esittäneet biologista selitystä sille, miten vyöruusurokote voi vähentää dementiaa. Sen sijaan esitetyt hypoteesit, että rokote voi vähentää VZV-viruksen reaktivaatiota tai rokotteella on VZV:stä riippumaton immunomodulatoorinen vaikutus, jäävät hyvin spekulatiivisiksi.
Tässä tutkimuksessa ei ole otettu huomioon henkilöiden seropositiivisuutta eikä mahdollisia elävää, heikennettyä virusta sisältävän Zostavax-rokotteen haittavaikutuksia.
Yhteenveto
Tutkimuksessa käytetiin regressiokatkosmallia. Tämä ei ollut satunnaistettu kaksoissokkotutkimus vaan mallinnustyö. Kokemuksesta tiedämme, että mallinnuksien ennustavuus voi olla hyvin heikko. Ottaen huomioon elävää, heikennettyä virusta sisältävän vyöruusurokotteen mahdolliset haitat, katson, että ”saavutettu hyöty” on melko teoreettinen, enkä voi sillä perusteella suositella tätä rokotetta. Kielteinen päätökseni perustuu mm. siihen, ettei rokotteella ollut mitään vaikutusta postherpeettiseen neuralgiaan.
Tamara Tuuminen, erikoislääkäri, dosentti
Helsingissä 26.5.2026
