Akateemiset väitöskirjat ja tieteellinen vastuullisuus: Kriittinen arviointi väitöskirjasta ”Kestävä immuniteetti SARS-CoV-2-Omikron-varianttia vastaan: tehosterokotus ja hybridiset immuunivasteet”
Suomessa, kuten ehkä myös muualla, väitöstilaisuuden lopussa ei käytännössä sallita kommentteja, kysymyksiä eikä ylipäänsä spontaania väittelyä, jos skenaariosta ei ole sovittu etukäteen. Näin on siitä huolimatta, että väitöstilaisuus on julkinen, suurin osa tutkimuksista on tehty julkisilla rahoilla ja tilaisuus pidetään julkisissa yliopiston tiloissa. Esimerkkinä on Eero Poukan väitöstilaisuus, jossa julkinen keskustelu on yritetty torpedoida.
Olen 9.9.2026 julkaissut Fuzzy Publications -lehdessä kriittiset kommenttini Turussa hyväksytystä M. Belikin väitöskirjasta:
Milja Belik. Durable immunity against SARS-CoV-2 Omicron: booster vaccination and hybrid immune responses. PhD thesis, University of Turku, 2026. URL https://www.utupub.fi/items/d6947b8d-97e2-4ace-942f-a905e7af4848.
Linkki kommentteihini: https://www.fpub.org/article-details.php?article-id=172
Muut lähestymäni foorumit, viimeksi Cureus-lehti, eivät olleet halukkaita julkaisemaan kirjoitustani.
Lääketieteellistä debatointia, joka koskee farmaseuttisia tuotteita ja etenkin COVID-19-injektioita, pidetään edelleen tabuna. Yleisestä narratiivista poikkeavat rajataan ”akateemisen maailman” ulkopuolelle. Erityisesti sensuuriin taipuvaisia ovat ns. ”laatulehdet”, mutta onneksemme esim. Intian, Iranin ja Etelä-Korean lehdet ovat avoimempia keskustelulle. Ehkä se johtuu siitä, että näissä maissa löytyy vastustusta länsimaiden kolonialistiselle menneisyydelle. Näissä maissa suvereniteetin arvo on näköjään suurempi kuin ns. läntisessä sivilisaatiossa.
Kerron lyhyesti, mistä olen eri mieltä väitöskirjan tekijän ja hänen noin 20 yhteistyökumppaninsa kanssa.
- Tohtorinväitöskirjat eivät saa olla poliittisen agendan jatkeita. Julkaistun tiedon pitää olla neutraalia, paikkansapitävää eikä taipuvaista tukemaan kulloisenkin ajankohdan terveyspoliittisia päätöksiä. Väitöskirja ei saa olla mittatilaustyö. Näin on mm. siksi, että vääristyneitä tutkimuksia voidaan käyttää mm. AI:n kouluttamiseen, mikä johtaa virheellisten tulkintojen moninkertaistumiseen.
- Hybridi-immuniteetti ei ole luonnollista immuniteettia parempi vaihtoehto. Tämä ilmaisu on tuotu akateemiseen sanastoon COVID-19-infektion aikana. Tieteellinen evidenssi ei tue väitettä, että sairastetun infektion jälkeen henkilö pitää vielä rokottaa. Moninkertainen antigeenitaakka voi aiheuttaa immuunijärjestelmän ylikuormitusta.
- mRNA-rokote, toisin kuin väitettiin, eroaa monella tavalla luonnollisesta infektiosta. Se jos mikä on täysin keinotekoinen ja epäluonnollinen tapa tartuttaa ihmisiä.
- Moninkertaiset antigeenistimulaatiot voivat aiheuttaa hyvin vakavia seurauksia.
- mRNA-rokotteen antigeeniesittely ja sytotoksisten T-solujen rooli on kuvattu harhaanjohtavasti.
- Väite, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat osallistuneet tutkimuksiin vapaaehtoisesti, ei pidä paikkaansa. Tartuntatautilakiin oli säädetty pykälä 48a, joka velvoitti työntekijät ottamaan kokeellisia farmaseuttisia tuotteita.
- Väitettiin, että moninkertaiset rokotukset eivät vaikuta T-solujen ekshaustioon (toiminnan uupumukseen). Väite jäi kuitenkin todistamatta.
Ainakin nämä tärkeät havainnot pakottivat minut ottamaan kantaa.
Academic dissertations and scientific accountability: A critical appraisal of Durable Immunity Against SARS-CoV-2 Omicron: Booster Vaccination and Hybrid Immune Responses
Tamara Tuuminen, erikoislääkäri, dosentti
20.9.2026
