Pelastetaan Suomen Lapset julkaisee Päivikki Karhulan ajankohtaisen ja tärkeän kirjoituksen Koronapassi – tulevaisuusongelma, sillä Uusi Suomi -blogipalvelu on kirjoituksen juuri sensuroinut.
Sananvapauden, Tieteen ja Demokratian puolesta

Pelastetaan Suomen Lapset -kampanja

KORONAPASSI – TULEVAISUUSONGELMA

Päivikki Karhula Uusi Suomi puheenvuoro 3.10.2021, sensuroitu 4.10.21

HE 131/2021 eli lakiesitys koronapassin käyttöönottamiseksi on parhaillaan päättäjien käsiteltävänä. Rajoitukset, joiden purkamiseen koronapassia on tarjottu välineeksi, ovat kuitenkin jo tätä kirjoitettaessa loppuneet lähes koko maassa. Mihin koronapassia enää tarvitaan?

Tässä kirjoituksessa kurkistetaan kolikon toiselle puolelle – miksi koronapassi olisi ongelma. Myös jatkossa.

Miten koronapassi perustellaan?

Talous on koronapassin keskeinen myyntiargumentti. Suomen talous ei kestä, jos pandemiaa vielä hallitaan laajoilla rajoituksilla. Aivan oikein, laajojen rajoituksien pitkäaikainen käyttö on mahdotonta. Miksi kuitenkaan tarvittaisiin koronapassi? Miksi ulkorajat ja alueelliset rajoitukset ”koronaryppäiden mukaan” eivät toimisi? Tapahtumia ja tilaisuuksia on voitu järjestää ”terveysturvallisilla” rajoilla tähänkin saakka.

Yhteiskunnan avaamista koronapassin ehdolla tarjotaan ratkaisuksi. Suomi ei kuitenkaan ole ollut kiinni monellakaan alueella. Uudenmaan ulkopuolella ja maaseudulla on eletty koko pandemian pitkälti kuin normaalioloissa. Rajoitukset poistuivat tätä kirjoittaessa 1.10.2021 pääosin ilman koronapassiakin. Mihin koronapassia enää tarvitaan?

Ennätysmäiset rokotehaitat

Amerikkalaiset, eurooppalaiset ja suomalaiset rokotehaittarekisterit – VAERS, EMA, FIMEA – todistavat historian korkeimmista rokotehaittaluvuista. Rokotehaittojen määrä ylittää kaikkialla muiden rokotteiden yhteenlasketut haittaluvut vuosien, USA:ssa useiden vuosikymmenien aikajaksoilta. FDA:n asiantuntijawebinaarissa kuultiin hiljattain useammassa puheenvuorossa epäilys siitä, ovatko rokoteriskit suurempia kuin rokotteiden hyödyt (”publicly claim that the vaccines harm more than save…the fact that we do not have a clinical evidence of it should terrify us all”, Joseph B. Fraiman, 4:18-), sekä suoranaisesti esittäen, että kuolleisuus koronarokotteista on suurempi kuin koronasta (”we kill more people than we save”, Steve Kirsch 4:20-).

Koronarokotteiden hyöty-haitta-suhde on lasten ja nuorten osalta poikkeava. Lapset ja nuoret ovat yleisesti sairastaneet koronan lievemmässä muodossa. He eivät myöskään näytä levitä koronaa. Nämä käyvät esille myös hallituksen esityksestä koronapassista.

Lapsille koronarokote voi tuottaa enemmän riskejä kuin koronan sairastaminen. Suomessa yksikään alle 19-vuotias ei ole kuollut koronaan koko pandemian aikana. Sen sijaan koronarokoteohjelman käynnistymisen jälkeen myös lasten ja nuorten osalta on ilmoitettu useita kymmeniä vakavia rokotehaittatapauksia FIMEAn rekisteriin (42 vakavaa rokotehaittaa 23.9.2021 mennessä). Kuinka monta kuollutta ja vakavasti rokotteista vammautunutta lasta ja nuorta tarvitaan ennen kuin rokoteohjelmien järkevyyttä uudelleenarvioidaan?

Rokote ei takaa turvallisuutta

Hallituksen esityksessä koronapassista vedotaan toistuvasti terveysturvallisuuteen, jota pyritään takaamaan käytännössä rokotekattavuuden nostamisella. Maailmalta tulee toistuvasti todistusaineistoa siitä, että koronarokotteet eivät toimi takeena ”terveysturvallisuuteen”. Tutkimustieto tukee käsitystä siitä, että myös rokotetut levittävät virusta. Tästä on todisteita myös tapahtumista. Britanniassa järjestetyssä konsertissa, jossa pääsyn ehtona oli koronapassi, korona levisi 5000 henkilöön. Mihin rajaaminen tiloihin ja palveluihin pääsy vain rokotetuille vaikuttaa?

Rokotetut sairastuvat. Rokotetut joutuvat sairaalahoitoon. Rokotetut joutuvat tehohoitoon. Rokotetut myös kuolevat. Britannian viimeaikaisesta koronadatasta esimerkiksi selviää, että rokotetut ja kahdesti rokotetutkin olivat sairaalahoitoon ja kuolleiden joukossa. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä kahdesti rokotettujen kuolleisuus koronaan oli huomattavasti suurempi kuin rokottamattomien. Israelin ja Britannian koronatilastoista selviää, että rokottamattomat eivät ole se ryhmä, joka täyttää sairaaloita, kuten Suomessa annetaan ymmärtää. Singaporessa noin puolet sairaalahoidossa ja tehohoidossa olevista on rokotettuja.

Joissakin maissa korona on lähtenyt leviämään rokotusten myötä – miten tämä on selitettävissä? Esimerkkeinä Seychelles ja Gibraltar.

Onko rokotekattavuudella merkitystä?

Rokotekattavuuteen vetoaminen on keskeinen perustelu. Saadaanko pandemiaa hallintaan rokottamalla koko väestöä? Tämä on edelleen epäselvää. WHO:n Euroopan johtaja esitti hiljattain epäilyksiä siitä, saadaanko rokotteella pandemian leviämistä haltuun. Rokotusohjelmien lopputulokset eivät ole näyttäneet vakuuttavilta aiemminkaan. Asiantuntijat arvioivat, että Israel, jossa koronarokotukset aloitettiin laajalti ensimmäisinä, ei osoita rokotedatan perusteella, että rokotuksilla ratkaistaan koronaa. Seychellien saarivaltio oli rokotekattavuuden mallimaa – se ei kuitenkaan estänyt tautia leviämästä.

Rokotuskattavuutta nostamalla pyritään aikaansaamaan laumasuoja, jolla epidemia saataisiin loppumaan. Jos haetaan vertailutietoa eri maiden rokotuskattavuudesta ja koronatilanteesta, näistä ei synny kuvaa siitä, että rokotuskattavuuden nosto olisi johtanut koronatapausten vähentymiseen.

Esimerkit maailmalta eivät tue rokotekattavuuden nostolla olevan vaikutusta koronatapausten vähenemiseen. Lopputulokset eri maissa ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi Venäjällä, rokotekattavuus on n. 30 % ja silti koronatapausten määrä on pienempi kuin joissakin muissa korkean rokotekattavuuden maissa. Tilanne ei ole yksiselitteinen. Johdetaanko kansalaisia ja päättäjiä tietoisesti harhaan?

Pakkotoimien vakiinnuttaminen

Koko väestön perusoikeuksien ja yhteiskunnassa asioimisen sitominen koronarokote-statukseen on johtamassa aivan muuhun kuin terveysturvallisuuteen. Pakkotoimet kovenevat jatkuvasti, eivätkä ole välttämättä perusteltavissa koronatilanteen vakavuudella. Mistä pandemian hallinnassa on kysymys? Mihin saakka jatketaan käytännössä rajoitusten syvenevää käyttöönottoa ja normalisointia, joka on länsimaisille demokratioille ja oikeusvaltioille täysin vieras toimintamalli? Millä tämä perustellaan?

Onko pysyvästä poikkeustilan ja pakkotoimien yhteiskunnasta paluuta takaisin? Onko tosiasiallista paluuta ”normaaliin”? Entäpä jos pandemian hallintaan sisältyy vääriä oletuksia? Entäpä, jos osoittautuu, että koronarokotusten haitat osoittautuvat pitkällä tähtäimellä odotettua laajemmiksi? Koronarokotteiden haittavaikutuksista ei ole pitkäaikaistietoa. Toimivatko rokotteet muutoinkaan odotetulla tavalla pandemian hallinnassa?

Entäpä, jos osoittautuu, että pandemian hallintaan on sekoittunut taloudellista tai poliittista korruptiota? Rokotetuottajien voitot ovat päätähuimaavat. Samalla Pfizerin johto on jo ilmoittanut, että rokoteohjelmille tulee uusintakierroksia. Koronapassilla saataisiin varmistettua jatkuva koko väestölle, ja mahdollisesti globaalisti myytävä rokote. Loppua rokoterallissa ei ole näkyvissäkään. Israelissa mennään jo 4. rokoteannoksen jakelussa, mutta koronatapaukset ovat edelleen korkeissa lukemissa. Australiassa hallitusta epäillään miljoonien lahjuksista rokotetuottajilta – New South Walesin pääministeri Gladys Berejiklian joutui eroamaan viime viikolla korruptioepäilyjen takia. Kuka ottaa vastuun vääristä päätöksistä ja niiden aiheuttamista vahingoista?

Rautanyrkki silkkihansikkaassa

Koronapassi tarjotaan nyt meille ”pehmeässä muodossa”, jossa sen käyttö näyttäisi rajatulta. On syytä epäillä, että kyse on vain välivaiheesta. Ensinnäkin, lakiesityksen mukaan koronapassi on väliaikainen. Eli koronapassi on voimassa vain vuoden loppuun, noin 2,5 kuukauden verran.

Suomalainen koronapassi on taitavasti tarjottu kuin rautanyrkki silkkihansikkaassa. Se on tehty vaarattomaksi riisumalla siitä pakollisuutta: se on väliaikainen, voimassa vain rajoitusten aikana ja kaikilla on periaatteessa vaihtoehto rokotukselle.

Jo tähän sanoitukseen sisältyy muutama sudenkuoppa. Kuka tietää, millä periaatteella rajoituksia tullaan käyttämään jatkossa? Se ei selviä myöskään hallituksen esityksestä.

Kaikilla on periaatteessa vaihtoehto rokotukselle, sairastettu korona tai testitulos, mutta testit maksetaan itse ja hinnat alkavat 90 eurosta. Vaihtoehdot eivät ole realistisia. Ja näin juuri on ilmeisesti tarkoitettukin. Vaihtoehdot ovat epärealistisia, mikä tarkoittaa käytännössä rokotepakkoa, jota taas ei tilanteeseen voida luoda lainsäädännöllä. Vapaaehtoisesta koronarokotuksesta on tämän jälkeen turhaa puhua.

Pandoran lipas

Seuraavassa vaiheessa eli vuodenvaihteessa muotoillaan lainsäädäntöä lisää. Se on jo ilmeistä, kun väliaikaisuus ilmeneekin lakiesityksestä. Keskustelut passin voimassaolon jatkamisesta tämän jälkeenkin on kuitenkin jo aloitettu. Kun pää avataan koronapassin käyttöön, sen päälle on helppo rakentaa jatkossa lisäosia.

On kysyttävä, mitä seuraavaksi? Koronapassille rakennetaan käytännöt, sovellukset ja infrastruktuuri. Mitä seuraavaksi? On yksinkertaisesti pakko tarkastella mahdolliset skenaariot, koska ollaan rakentamassa välinettä, jolla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin, siirretään niiden rajoja ja rakennetaan niistä uusia tulkintoja.

Koronapassi on rakentamassa pitkospuita yhteiskuntaan, jossa rokottamattomilta katoavat perusoikeudet. Otettiinpa se käyttöön väliaikaisesti, vapaaehtoisesti tai vaihtoehtoja sisältäen. Kysymys on siitä, mihin edetään seuraavaksi. Mihin tämä johtaa? EU-maissa koronarokotuksella on jo käyty rajoittamaan kansalaisen asiointia, liikkumista ja pääsyä myös välttämättömiin palveluihin. Yhdysvalloissa koronapassilla rajoitetaan myös opiskelua ja työntekoa. Koronarokotuksesta kieltäytyvien hoitoalan työntekijöiden joukkoirtisanomiset ovat uhkana useissa maissa.

Koronapassi 2.0

Koronapassin käyttöönotossa luodaan infrastruktuuri passin myöhemmälle käytölle. Se on ilmiselvää. Luovuttaisiinko siitä kertaheitolla vuodenvaihteessa? Tuskin. Kun lainsäädännön voimassaoloaika loppuu, seuraa jatkoa. Mitä se on?

Huono skenaario on seuraava:

1) Tehdään koronapassista pysyvä

2) Laajennetaan koronapassin käyttöä välttämättömiin palveluihin

3) Edellytetään koronapassia työntekijöiltä (tätä ei voitu tehdä nyt, koska lainsäädäntö oli liian monimutkainen)

4) Laajennetaan koronapassi koskemaan alle 12-vuotiaita lapsia (tätä ei voitu tehdä nyt, koska lapsia ei ole voitu rokottaa. Vielä…)

5) Poistetaan muut vaihtoehdot kuin koronarokotus passin saamisen ehdoista (tai tehdään ne niin hankaliksi ja kalliiksi saada, että ne ovat käytännössä mahdottomia)

Koronapassiin ollaan maailmalla jo rakentamassa linkitystä digitaaliseen identiteettiin ja maksukortteihin. Suomessakin Sitra selvitti maksukorttiliitäntää. WHO on puolestaan rakentamassa kansainvälistä digitaalista rokotepassia, josta WHO:lla on myös ohjeet tekniseen toteutukseen. Kiina oli ensimmäisten maiden joukossa esittämässä kansainvälistä rokotepassia.

WHO:n pääsihteeri Tedrosin mukaan rokotepassin käyttöönottoa harkittaisiin, kun rokotekattavuus on globaalisti tietyllä tasolla (”But for the future, when vaccine coverage increases globally, it can be considered”). Eli ensiksi väestön rokotuskattavuus olisi tarkoitus globaalisti nostaa, ja sen jälkeen sitoa väestö rokotepassiin. Miksi?

Koronarokotetotalitäristinen tulevaisuus

Kehityskaarelta siis voi olla odotettavissa paitsi laajemmin henkilötietoihin ja maksuvälineisiin liitännäinen koronapassi, mutta myös kansainvälinen, ei vain kansallinen käytäntö. Mitä se toisi mukanaan? Siitä on syytä olla kiinnostunut ajoissa.

Digitaalinen identiteetti on yleisavain kansalaisten hallintaan. Se mahdollistaa jatkossa halutut tunnistamisen, paikannuksen, seurannan ja rajoitusten loputtomat yhdistelmät. Cambridge Analyticsin johtavana psykologisena analyytikkona toiminut Patrick Fagan kuvaa koronapassin ja digitaaliseen identiteettiin kytketyn data-analyysin seurauksia yksityiskohtaisesti (”The passports act as a behaviourist’s paradise, conditioning people with punishment and reward.”).

Varoittavana esimerkkinä on ns. Kiinan malli, jossa koronapassia ollaan kytkemässä jo ennestään kyseenalaisiin kansalaisten valvonnan järjestelmiin. Jo nykyisellään käytössä olevalla massadatan keruuseen ja analyysiin perustuvalla sosiaalisen luottoluokituksen mallilla on kavennettu kansalaisten oikeuksia ja pääsyä palveluihin. Kansalainen on tässä arkkitehtuurissa vapaa kuin rotta häkissä.

Lopputuloksen synkkä kuva syvenee, kun 4. sukupolven teknologiat tulevat kuvaan. World Economic Forumin perustaja Klaus Schwab esittää tulevaisuudenkuvaksi fyysisen, digitaalisen ja biologisen yhdistämistä. Käytännössä se tarkoittaisi digitaalisen identiteetin kytkemistä kehoon liitettäviin implantteihin. (“the Fourth Industrial Revolution will lead to a fusion of our physical, digital and biological identity… [This will be a result of technology which] will almost certainly become implantable in our bodies and brains…”). Näin luotaisiin aukoton totalitäärisen vallankäytön väline.

Jos emme katso mahdollisia koronapassin ei-toivottuja seurauksia ja tulevaisuudenkuvia nyt, tulee niihin puuttuminen joka päivä tästä eteenpäin vaikeammaksi. Nämä kysymykset on kohdattava rehellisesti ja avoimesti. Ja laajemmin kysymys siitä, aiommeko rakentaa koronarokotetotalitäristisen yhteiskunnan. Suostummeko siihen?

Pelastetaan Suomen Lapset -lääkäriryhmä kannustaa jokaista kansalaista tutkimaan ja pohtimaan koronapassi-hanketta – onko sillä ja taustavoimillaan oikeasti ihmisten etu tavoitteenaan?
Tulemme tarjoamaan tiedekoosteita koronapassiin liittyen ja toivomme toimittajilta nyt rohkeaa ja rehellistä uutisointia aiheesta!
Kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös ihmisoikeuksia puolustavaan
www.stopkoronapassi.fi -joukkoliikkeeseen.

Jaa eteenpäin:

Lue myös: