Kysymyksiä, joita vanhemmat voivat esittää itselleen, neuvolassa, koululääkärille tai kenelle tahansa, joka suosittelee rokotuksia ja syyttää vanhempia rokotekriittisyydestä
Viime aikoina on keskusteltu paljon rokotekriittisyydestä tai rokote-epäröinnistä. Itse en pidä näitä niin sanottuja new speak -sanoja erityisen osuvina. Kysymys on oikeastaan terveestä järjestä, kriittisestä ajattelusta ja ihmisten valinnanvapaudesta.
Vanhempien kuuluu tietää tuotteista, joita heidän lapsiinsa ruiskutetaan. Se on vanhempien oikeus ja velvollisuus. Ainoastaan riittävään tietoon perustuvan suostumuksen (informed consent) pohjalta vanhemmat voivat tukea lastensa terveyttä.
Alempana on koottu joitakin kysymyksiä, joita vanhemmat voivat käyttää keskustelun pohjana. Olen käyttänyt lähtökohtana Robert F. Kennedy Jr.:n perustaman Children’s Health Defense -järjestön kysymyksiä ja pyrkinyt soveltamaan niitä Suomen oloihin.
- Ymmärrätkö, minkä taudin ehkäisemiseksi olet antamassa rokotusta, ja mikä on nykyinen riski, että lapsesi sairastuu tähän tautiin?
Monet rokotteet on kehitetty infektioita vastaan, jotka ovat nykyään harvinaisia kehittyneissä maissa, joten todellinen altistumisriski voi vaihdella paljon riippuen asuinympäristöstä ja olosuhteista. Kun tiedät, kuinka hyvin lastenlääkärisi tai terveydenhoitajasi ymmärtää sekä sairauden että sen nykyisen todellisen riskin, voit paremmin punnita rokotteen hyötyjä suhteessa lapsesi yksilölliseen altistumistodennäköisyyteen.
2. Ovatko rokotteet sataprosenttisesti tehokkaita?
Sekä CDC (Yhdysvaltain tautikeskus) että WHO ilmoittavat, ettei mikään rokote tarjoa täydellistä, elinikäistä suojaa. Tehokkuus vaihtelee rokotteittain, voi heikentyä ajan myötä ja vaihtelee eri henkilöiden kohdalla. Näiden rajoitusten ymmärtäminen auttaa vanhempia asettamaan realistisia odotuksia ja tietämään, mitä oireita heidän tulee edelleen seurata, jopa täysin rokotetun lapsen kohdalla. Jokainen lastenlääkäri, joka vastaa kysymykseen myöntävästi, antaa aihetta huoleen.
3. Tiesitkö, että rokotevalmistajat on vapautettu vastuusta, jos lapsi saa pysyvän haitan tai kuolee rokotuksen jälkeen?
Vuoden 1986 USA:n kansallisen lasten rokotevahinkolain (National Childhood Vaccine Injury Act) nojalla rokotevalmistajat on suojattu useimmilta oikeudenkäynneiltä, jotka koskevat heidän tuotteidensa aiheuttamia vahinkoja. Vaikka laki on säädetty Yhdysvalloissa, valitettavasti se koskee koko maailmaa. Korvausvaatimuksia voidaan käsitellä Suomessakin, mutta prosessi voi olla hyvin pitkä ja korvauksien myöntäminen on hyvin epävarma tai korvaussummat ovat hyvin pieniä. Tämän tietäminen etukäteen auttaa vanhempia ymmärtämään, mitä oikeussuojakeinoja (tai niiden puuttumista) on olemassa, jos heidän lapsensa vahingoittuu, ennen kuin he suostuvat rokotukseen.
4. Tarkistatko ennen rokotusta, onko suvussa autoimmuunisairauksia, vai teetkö MTHFR (metyleenitetrahydrofolaattireduktaasi)-geenin polymorfismia koskevan testin, joka saattaa lisätä rokotevamman riskiä?
Joidenkin tutkimusten mukaan suvussa esiintyneet autoimmuunisairaudet tai tietyt geneettiset tekijät, kuten MTHFR-polymorfismi, saattavat lisätä lapsen alttiutta rokotevammoille. Kysymällä lastenlääkäriltä, tutkiiko hän ensin nämä riskitekijät, voit tehdä paremmin yksilöllisen päätöksen sen sijaan, että tyytyisit yleispätevään ratkaisuun.
5. Oletko selvillä niiden rokotteiden kliinisistä tutkimuksista, joita nyt on tarkoitus antaa lapsellesi, ja tiedätkö, onko niitä testattu verrattuna inaktiiviseen lumelääkkeeseen?
Monissa rokotetutkimuksissa vertailukohteena on toinen aktiivinen rokote tai adjuvanttia (tehosteainetta) sisältävä liuos eikä varsinainen inaktiivinen (suolaliuos) lumelääke, mikä voi vaikeuttaa rokotteen todellisen sivuvaikutusprofiilin näkemistä. Kysymällä lastenlääkäriltä kunkin rokotteen tutkimussuunnitelmasta saat selville, kuinka hyvin hän ymmärtää niiden turvallisuustietojen luotettavuuden, joihin hän tukeutuu.
6. Voit kysyä lääkäriltä tai terveydenhoitajalta: Opiskelitko lääketieteellisessä tiedekunnassa/AMK:ssa jokaisen rokotteen ja sen mahdolliset sivuvaikutukset? Miten pysyt ajan tasalla näistä tiedoista, kun uusia rokotteita otetaan käyttöön tai niitä päivitetään?
USA:ssa vuonna 2023 tehdyn kyselyn mukaan jopa 79 % lääketieteen opiskelijoista koki, että heidän virallinen koulutuksensa liittyen rokotteisiin ja rokotevastaisuuteen liittyvään neuvontaan oli riittämätöntä. Suomessa tällaiset tutkimukset tuskin ovat edes mahdollisia. Kysymällä, miten lastenlääkärisi/terveydenhoitaja täyttää tämän aukon jatkuvan koulutuksen, alan lehtien tai muiden lähteiden avulla, saat paljon tietoa siitä, kuinka ajantasaista ja monipuolista hänen tietonsa todella on.
Jos vastaukseksi tulee, että vastaaja luottaa THL:n suosituksiin, niin kannattaa kääntyä THL:n asiantuntijalääkärin puoleen ja esittää samat kysymykset häneltä.
7. Oletko itse lukenut jokaisen rokotteen pakkausselosteen?
Sama kysymys voidaan asettaa rokotteen antajalle. Pyydä häntä varmistamaan, että hän seuraa säännöllisesti päivitettyjä pakkausselosteita.
Pakkausselosteet sisältävät valmistajan omia tietoja ainesosista, kliinisten tutkimusten tuloksista, vasta-aineista ja raportoiduista sivuvaikutuksista. Näitä tietoja ei aina käsitellä tavallisilla lääkärikäynneillä. Kysymällä, tarkistaako lastenlääkärisi/terveydenhoitaja nämä säännöllisesti (mukaan lukien päivitykset), voit selvittää, kuinka tarkasti hän seuraa jokaisen antamansa rokotteen pienellä painettua tekstiä.
8. Pidätkö jotakin näistä rokotteiden ainesosista ongelmallisena pikkulapsille/nuorille?
Rokotteiden ainesosaluetteloista keskustellaan harvoin terveystarkastuksissa, mutta monet vanhemmat haluavat ymmärtää, mitä todellisuudessa ruiskutetaan ja miksi. Kysymällä suoraan lastenlääkäriltäsi/terveydenhoitajalta voit selvittää, tunteeko hän nämä ainesosat, osaaako hän kertoa niiden taustalla olevasta tutkimuksesta, ja onko hän valmis keskustelemaan huolenaiheistasi, jotka koskevat lapsesi yksilöllisiä herkkyyksiä.
Seuraavat aineosat voivat olla myrkyllisiä:
- Alumiini, kehitystoksinen aine
- Eläinkudokset: sian veri, hevosen veri, kanin aivot, koiran munuaiset, apinan munuaiset, kanan alkio, kananmuna, ankanmuna
- Formaldehydi, saattaa tutkijoiden mukaan olla yhteydessä leukemiaan
- Ihmisen diploidisolut, jotka on saatu ihmisen abortoidusta sikiökudoksesta
- Elohopea/tiomersaali, kehitystoksinen aine, saattaa olla yhteydessä autismiin
- Mononatriumglutamaatti (MSG, E621), saattaa vahingoittaa aivojen hermosoluja
Mikäli saat vastaukseksi, että näiden komponenttien määrä on häviävän pieni ja etteivät sellaiset pitoisuudet ole haitallisia, voit seuraavaksi kysyä:
9. Jos nämä pitoisuudet kasvavat (kumuloituvat), kun annetaan ajallisesti lähellä toisiaan tai jopa samanaikaisesti useita rokotuksia, ovatko ne silloin vaarallisia?
Onko olemassa toksikologisia tutkimuksia, joissa on osoitettu, että rokotteissa olevat pitoisuudet ovat turvallisia?
10. Miten menetellään, jos haittavaikutuksia esiintyy? Mitä oireita on syytä tarkkailla, ja miten ilmoitetaan mahdolliset haittavaikutukset FIMEA-järjestelmään?
Ilmoitetut haittavaikutukset vaihtelevat lievistä ja yleisistä kuten kuumeesta, itkuisuudesta tai pistoskohdan arkuudesta – vakavampiin tapahtumiin, kuten korkeaan kuumeeseen, kouristuksiin, jatkuvaan itkuun, allergisiin reaktioihin tai tajunnan menetykseen. Tietämys siitä, mitä pidetään ilmoitettavana haittavaikutuksena, auttaa vanhempia tunnistamaan varoitusmerkit varhain ja varmistaa, että kaikki huolestuttavat oireet dokumentoidaan sen sijaan, että ne jätetään huomiotta.
JA LOPUKSI: MUISTA, ETTEI ROKOTUSASIA OLE USKONTO. SINULLA ON OIKEUS SAADA TYHJENTÄVÄÄ TIETOA ROKOTUKSISTA, JA SINULLA ON OIKEUS KIELTÄYTYÄ. LAPSESI HOITOJA EI VOI KESKEYTTÄÄ SEN PERUSTEELLA, ETTÄ KIELTÄYDYT ROKOTUKSESTA.
MIKÄÄN SELITYS LAUMASUOJASTA EI SAA VAIKUTTAA PÄÄTÖKSEESI, KOSKA ROKOTTAMISEN PÄÄTÖS ON YKSILÖLLINEN PÄÄTÖS, JOSSA PUNNITAAN HENKILÖKOHTAISET HYÖDYT JA RISKIT.
Jos lapsellasi on heikompi immuniteetti ja sinulle suositellaan rokotuksia, koska lapsesi kuuluu ns. riskiryhmiin, mieti päätöstä vielä tarkemmin ja pyydä tutkimuksia, joissa kyseinen rokote on testattu riskiryhmillä.
Tamara Tuuminen, erikoislääkäri, dosentti
10. elokuuta 2026
