Rokotteiden toimivuus hengitysteiden virusinfektioiden torjunnassa edellyttää, että ne tuottavat sellaista vasta-ainetta, joilla on vaikutusta virukseen. Neutraloiva vasta-aine tarkoittaa sellaista vasta-ainetta, joka tarttuessaan virukseen estää sitä enää tarttumasta ja siksi tauti talttuu. Rokotuksilla pyritään saamaan aikaan tällaisia vasta-aineita. Tällä hetkellä on käytössä rokotteet influenssaa ja koronaa vastaan kuin myös uusi rokote RSV-virusta vastaan. Nämä annetaan lihakseen. Näin ne onnistuessaan saavat aikaan vasta-ainetuotantoa veressä.
Kaikki elimistössä syntyvät vasta-aineet eivät ole neutraloivia. Rokotuksen suojateho voidaan arvioida siitä, miten se suojaa uusintainfektiolta. Ihmisillä rokotuksen suojavaikutus näkyy vasta epidemiologisessa seurannassa.
YLEMPIEN HENGITYSTEIDEN VIRUSINFKTIO
Hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset tulevat elimistöön nenän ja suun kautta, niiden limakalvoille. Limakalvojen immuunipuolustuksesta huolehtivat IgA-luokan vasta-aineet, joita erittyy limakalvojen pintaan. Valtaosa hengitystieinfektioista kestää noin 7–10 päivää ja ne paranevat aiheuttamatta alempien hengitysteiden tulehdusta tai keuhkokuumetta.
Virukset ovat obligatorisia parasiitteja, mikä tarkoittaa sitä, että ne eivät pysty lisääntymään itsenäisesti vaan ne lisääntyvät isäntäsolun sisällä. Tämän johdosta vasta-aineet (olkoon ne vaikka neutraloivia) eivät niitä havaitse, koska vasta-aineet ovat plasmassa eivätkä ne pääse solun sisään. Tästä näkökulmasta on turha puhua millä mekanismilla vasta-aineet mahdollisesti kulkeutuisivat veri-keuhkoesteen läpi.
ALEMPIEN HENGITYSTEIDEN VIRUSINFEKTIO
Vakava taudinkuva kehittyy vasta silloin, jos virusinfektio laskeutuu alemmaksi hengitysteihin eikä rajoitu vain suun ja nenän limakalvoihin. Verenkierrossa kiertävät vasta-aineet eivät voi kulkeutua hengitysteiden limakalvon läpi ja ne eivät siis voi estää virusten kulkeutumista alempiin hengitysteihin limakalvoja pitkin. Ne eivät siis voi myöskään estää viruksen lisääntymistä hengitysteiden limakalvojen soluissa. Näin ollen edes teoriassa neutraloivilla vasta-aineilla ei voi olla ratkaisevaa roolia virusinfektion tässä vaiheessa.
Keuhkokuume – vakava hengitystieinfektion komplikaatio – kehittyy, kun virus infektoi keuhkorakkuloiden pintasolut. Tällöin tulehdusreaktio on paikallinen. Aktivoituneet immuunijärjestelmän solut vapauttavat bioaktiivisia aineita rikkoen täten kudosten pintakalvoja. Tästä seuraa, että veri- ja imusuonet alkavat läpäistä nesteitään kudoksiin. Tämän takia keuhkorakkulat täyttyvät märkäisellä nesteellä, jossa on kuolleiden solujen osia, eläviä soluja, valkosoluja, imusoluja ja kudosnestettä. Nesteellä täyttyneet keuhkorakkulat menettävät kykynsä vaihtaa kaasuja verisolujen kanssa. Kun rakkulat täyttyvät nesteellä, hengitys heikkenee ja tulee hengenahdistusta ja yskää. Lääkäri voi havaita muuttuneen hengitysäänen keuhkoja kuunnellessaan ja keuhkokuvassa näkyy muutoksia.
ELIMISTÖN PUOLUSTAUTUMINEN VIRUSINFEKTIOTA VASTAAN
Virusten torjunnasta vastaa ns. soluvälitteinen immuniteetti. Siinä luonnolliset NK -tappajasolut ja tappaja T-imusolut tappavat infektoituneet solut. Solun pinnassa infektiosta on merkkinä viruksen rakenneosa. Tähän tehtävään erikoistuneita soluja ovat mm. dendriittisolut ja makrofaagit, jotka saapuvat infektiopaikalle. Näin toimii ihmisten immuunipuolustus viruksia vastaan.
VASTA-AINEITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ DIAGNOSTIIKASSA
Vasta-aineita voidaan tosin hyödyntää diagnostiikassa. Niiden esiintyminen tarkoittaa, että infektio on joskus tapahtunut. Eri vasta-ainetyyppien (IgM ja IgG) esiintymisestä voidaan päätellä virustartunnan ajankohtaa.
MIKSI EN VOI SUOSITELLA MITÄÄN ROKOTETTA HENGITYSTEIDEN VIRUSINFEKTIOON?
1. Kaikki tähän mennessä tarjolla olevat injektiot on tarkoitettu lihakseen pistettäviksi. Tämä ei synnytä tarvittavaa limakalvoimmuniteettia (esim. sIgA).
2. Keskustelu, että ns. rokottaminen aikaansaa neutraloivia vasta-aineita on harhaanjohtava ja hyödytön, koska kaikki vasta-aineet eivät ole neutraloivia.
3. Vasta-aineet eivät tapa viruksia, koska virukset ovat solun sisällä. Ihmisillä on soluvälitteinen immuniteetti, joka eliminoi tehokkaasti niin viruksien infektoimia soluja kuin syöpäsoluja.
4. Jatkuva rokottaminen väsyttää immuunijärjestelmää, jolloin uuden infektion yhteydessä se ei pysty tuhoamaanvirustaelijatkuvallarokottamisella aiheutetaan ns. negatiivinen efekti.
5. Uuden tutkimuksen mukaan piikkiproteiinia vastaan syntyneet vasta-aineet heikentävät sydänlihastulehdusta sairastavien henkilöiden toipumismahdollisuuksia. Lisäksi vasta-aineet voivat reagoida ristiin omien kudoksien kanssa aiheuttaen autoimmuunisairauksia, kuten esimerkiksi nivelreumaa.
6. Lisäksi prosessien ja tuotteiden laaduntarkkailussa on raportoitu lukuisia laiminlyöntejä, jotka voivat lisätä rokotteiden aiheuttamia terveysriskejä. Tämä kokonaisuus on oleellista ymmärtää, kun pohditaan rokotteiden käyttöä hengitysteiden virusinfektioiden torjuntaan.
Helsingissä
17.09.2024
Tamara Tuuminen
Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti.
