|

Varusmiespalveluksen heinäkuussa aloittaville alokkaille osittainen maskipakko

Aukioloajat

Varusmiespalveluksen heinäkuussa aloittaville alokkaille osittainen maskipakko

Kenraali Janne Jaakkola
Ylilääkäri Juha-Petri Ruohola
Puolustusministeri Antti Häkkänen
kirjaamo.plm@gov.fi edelleen toimitettavaksi

Arvoisat vastaanottajat,
Olemme valtamediasta saaneet tietoa, että te suunnittelette alokkaiden osittainen maskipakkoa.
Näin asiasta uutisoi Yleisradio https://yle.fi/a/74-20170249, IS uutisoi näin: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011333081.html

Uutinen alokkaiden maskituksesta huolestuttaa. Olemme varmasti yksimielisiä siitä, että moderni lääketiede perustuu NÄYTTÖÖN, eli toteutamme tutkittuun tietoon perustuvaa lääketiedettä. Mikäli toimenpiteestä tai hoidosta ei ole kertynyt riittävästi näyttöä, niin hoito/ toimenpide on kokeellista. Silloin tätä hoitoa annetaan vain pienelle ryhmälle koehenkilöitä noudattaen kliinistä eettisesti hyväksyttyä protokollaa. Tästä poikkeavia käytäntöjä kutustaan puoskaroinniksi.

Maskien käytöstä virusinfektioiden torjunnassa on saatu runsaasti tietoa. Nimittäin, ne eivät estä viruksien leviämistä, eli toimenpide on tehoton:

  1. Maskien materiaalina olevien säikeiden välissä on rakoja, jotka ovat huomattavasti suurempiä kuin suurimmat virukset, jotka ovat noin 200–250 nm läpimitaltaan.
  2. Maskien sivuilta, ala- ja yläpuolelta pääsee uloshengitysilmaa ympäristöön.
  3. Kirurgisten maskien laittaminen ja poistaminen on terveydenhuollon toimenpide. Varusmiehillä tuskin siihen on koulutusta.

Maskien käytöstä on tunnetusti seuraavanlaisia haittoja:

  1. Maskien säikeitä voi joutua hengitysteihin, mikä voi aiheuttaa allergisoitumista, mahdollisesti jopa astmaa.
  2. Puhuessa suusta lentää ulos suun bakteereita. Mikäli henkilö hengittää sisään ilmaa, johon on sekoittunut (maskiin ulos hengitettäessä joutunutta) omaa sylkiä, kulkeutuvat suun bakteerit takaisin hänen hengitysteihinsä. Täten maskin käyttäminen voi lisätä bakteeri-infektion riskiä.
  3. Tärkeintä on se, että maskin kautta hengitetty ilma muuttuu koostumukseltaan. Se sisältää enemmän hiilidioksidia, joka tulee uloshengityksen kautta ja vähemmän happea, kuin ilman maskia oleva ilma. Tällainen maskin käytöstä aiheutuva muutos hengitysilman koostumukseen vaikuttaa hyvin haitallisesti maskitetun henkilön yleisvointiin ja suorituskykyyn. Se aiheuttaa keskittymiskyvyn laskua, päänsärkyä, väsymystä.

En usko, että Te, arvoisat vastaanottajat haluatte aiheuttaa alokkaille terveysongelmia, vaan pyritte minimoimaan heidän sairastavuuttaan ja estämään mahdollisten adenovirusten leviämistä.

Tähän on olemassa hyvin yksinkertaisia, turvallisia, halpoja ja helppoja keinoja.

    1) Nenän limakalvojen huuhtelua fysiologisella liuoksella.
    2) Kurkun kurlaus käyttäen suolaista vettä tai sellaista vettä, johon on lisätty natriumbikarbonaattia (ruokasoodaa).

    Nämä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat tehokkaita ja turvallisia. Lisäksi tulee huolehtia, että alokkailla on riittävästi D-vitamiinia, joka vaikuttaa ihmisten luonnolliseen immuniteettiin ja etteivät alokkaat joudu kasarmiin, jossa on kosteusvaurioita. Jälkimäinen ongelma on ollut otsikoissa useita vuosia ja se on todellinen terveysuhka.
    Liitän oheen yksityiskohtaisen koosteen maskeista, niiden haitoista ja olemattomista hyödyistä. Siinä on runsaasti viitteitä, jotka on julkaistu vertaisarviointiprosessin kautta.
    Halutessanne voin toimittaa teille lisää materiaalia ja käydä kanssanne tieteellistä keskustelua aiheesta. Lapsien ja alokkaiden terveys on meidän yhteinen asia. Toivottavasti olette kanssani samaa mieltä siitä, että maskien käyttö ei perustu tutkittuun tietoon ja ettei niiden käyttöä tule täten edellyttää varusmiehiltä.

    Tamara Tuuminen, LKT, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri
    Helsingissä
    4 heinäkuuta, 2025

    Alempana on kopioitu tiedekooste maskeista
    https://mkrsuomi.fi/tiedekooste-ovatko-maskit-tehokkaita-ja-turvallisia/

    Tiedekooste: Suojaavatko kasvomaskit virusinfektioilta ja ovatko ne turvallisia?
    15.12.2023
    Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (Randomized Controlled Trial, RCT) ja etenkin niistä koostettuja meta-analyysejä pidetään lääketieteessä usein vahvimpana tutkimusnäytön osoituksena.

    Lääketieteellisen näytön hierarkiaa kuvaava pyramidi, mukaillen Meehan 2020.17

    Viisi RCT-tutkimusten yhteenvetoa kasvomaskeista

    12 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT) kokoavan, vuonna 2023 julkaistun Cochrane-kirjallisuuskatsauksen mukaan kasvomaskin käyttö yhteisössä vaikuttaa vähän tai ei lainkaan influenssan kaltaisiin tai covid-19-tautia vastaaviin sairauksiin. Tutkimus käsitti yhteensä 276 917 henkilöä.1 Johns Hopkins -yliopiston professori Marty Makaryn mukaan Cochrane-katsaukset ovat lääketieteellisen näytön arvovaltaisimpia ja riippumattomimpia arvioita.2

    Brainard ym. tutkivat kasvomaskien kykyä ennaltaehkäistä covid-19:n kaltaisia hengitystieinfektioita joulukuussa 2020 julkaistussa, 12 RCT-tutkimusta sisältäneessä meta-analyysissä. Yksikään RCT-tutkimuksista koottu analyysi ei osoittanut tilastollisesti merkitsevää maskien suojaavaa vaikutusta.3

    Xiao ym. osoittivat toukokuussa 2020 julkaistussa 10 RCT-tutkimusta sisältäneessä meta-analyysissä, että kasvomaskit eivät estä laboratoriovarmistettuja influenssatartuntoja – ei edes silloin, kun niitä käyttivät sairastuneet henkilöt.4

    WHO:n mukaan kasvomaskien tieteellinen näyttö voidaan vetää yhteen seuraavasti: ”10 RCT-tutkimusta sisältävän meta-analyysin mukaan ei ole näyttöä siitä, että kasvomaskit vähentäisivät tehokkaasti laboratoriossa varmistetun influenssan tarttumista”

    Offeddun ym. vuonna 2017 toteuttamassa tutkimuksessa kahden RCT-tutkimuksen mukaan kasvomaski suojasi influenssan kaltaiselta sairaudelta. Samassa tutkimuksessa kuudesta RCT-tutkimuksesta tehtyjen analyysien mukaan maskit eivät suojanneet tilastollisesti merkitsevästi viruksen aiheuttamilta laboratoriovarmennetulta hengitystieinfektioilta.5

    Sounders-Hostings ym. totesivat kaksi RCT-tutkimusta sisältäneessä kirjallisuuskatsauksessa ja meta-analyysissä, että kasvomaskeilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tartuntoihin influenssapandemian aikana.6

    Maskien aiheuttamat terveysriskit

    Kasvomaskit voivat aiheuttaa käyttäjälleen terveyttä ja hyvinvointia vaarantavia haittoja, kuten veren happisaturaation eli kudosten hapensaannin heikkenemistä, hengenahdistusta, päänsärkyä, huonovointisuutta ja keskittymisvaikeuksia.7-11
    Tutkimusten mukaan kudosten heikentynyt hapensaanti voi altistaa immuunijärjestelmän heikkenemiselle, kasvainten kasvulle ja syövän pahenemiselle.12-14

    Maailman terveysjärjestö WHO:n näkemys kasvomaskeihin

    WHO:n vuonna 2019 laatiman influenssapandemiaohjeistuksen mukaan kasvomaskien tieteellinen näyttö voidaan vetää yhteen seuraavasti: ”10 RCT-tutkimusta sisältävän meta-analyysin mukaan ei ole näyttöä siitä, että kasvomaskit vähentäisivät tehokkaasti laboratoriossa varmistetun influenssan tarttumista”.15

    Tästä huolimatta WHO kehotti joulukuussa 2021 covid-19:n osalta ”tekemään kasvomaskin käyttämisestä normaalin tavan muiden ihmisten seurassa oltaessa”.16

    Edistikö WHO vuoden 2021 ohjeistuksellaan ihmiskunnan vai kasvomaskien valmistajien etua?

    Yhteenveto

    Merkittävimpien aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella kasvomaskit eivät ole tehokkaita viruksen aiheuttamia hengitystieinfektioita vastaan, mutta niiden käytöllä voi olla arvaamattomia haittoja ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

    Sellaisilta tahoilta, jotka suosittelevat tai edellyttävät maskin käyttöä on syytä pyytää tieteellistä perustelua kasvomaskien käytön tehokkuudesta ja turvallisuudesta. Tässä artikkelissa esitettyjä tutkimuslähteitä voidaan käyttää myös perustelemaan sitä, kuinka korkeatasoisin tieteellinen näyttö ei tue kasvomaskien käyttöä virusinfektioita vastaan.

    Lähteet

    1. Jefferson, T. Dooley, L. Ferroni, E. Al-Ansary, L. van Driel, M. Bawazeer, G. Jones, M. Hoffmann, T. Clark, J. Beller, E. Glasziou, P. Conly, J. Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses. Cochrane Database of Systematic Reviews 2023. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD006207.pub6/full
    2. New York Post. 10 myths told by COVID experts – and now debunked. https://nypost.com/2023/02/27/10-myths-told-by-covid-experts-now-debunked/
    3. Brainard, J. Jones, N. Lake, I. Hooper, L. Hunter, P. Community use of face masks and similar barriers to prevent respiratory illness such as COVID-19: a rapid scoping view. Eurosurveillance 2020 b, 25. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7730486/
    4. Xiao, J. Shiu, E. Gao, H. Wong, J. Fong, M. Ryu, S. Cowling, B. Nonpharmaceutical measures for pandemic influenza in nonhealthcare settings – personal protective and environmental measures. 2020. https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/26/5/19-0994_article
    5. Offeddu, V. Yung, C. Low, M. Tam, C. Effectiveness of Masks and Respirators Against Respiratory Infections in Healthcare Workers: A Systematic Review and Meta-Analysis. Clinical Infectious Diseases 2017, 65: 1934-1942. https://doi.org/10.1093/cid/cix681
    6. Saunders-Hasting, P. Crispo, J. Sikora, L. Krewski, D. Effectiveness of personal protective measures in reducing pandemic influenza transmission: A systematic review and meta-analysis. Epidemics 2017, 20: 1-20. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1755436516300858
    7. Kao, T. Huang, K-C. Huang, Y-L. Tsai, T-J. The physiological impact of wearing an N95 mask during hemodialysis as a precaution against SARS in patients with end-stage renal disease. Journal of the Formosan Medical Association 2004, 103: 624-628. https://www.researchgate.net/publication/8371248_The_physiological_impact_of_wearing_an_N95_mask_during_hemodialysis_as_a_precaution_against_SARS_in_patients_with_end-stage_renal_disease
    8. Beder, A. Büyükkocak, U. Sabuncuoglu, H. Keskil, Z. Keskil, S. Preliminary report on surgical mask deoxygenation during marjor surgery. Neurocirugia 2008, 19: 121-126. https://scielo.isciii.es/pdf/neuro/v19n2/3.pdf
    9. Person, E. Lemercier, C. Royer, A. Reychler, G. Effect of a surgical mask on six minute walking distance. Revue des maladies respiratoires 2018, 35: 264-268. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29395560/
    10. Chughtai, A. Stelzer-Braid, S. Rawlinson, W. Pontivivo, G. Wang, Q. Pan, Y. Zhang, D. Zhang, Y. Li, L. Macintyre, R. BMC Infectious Diseases 2019, 19. https://bmcinfectdis.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12879-019-4109-x
    11. Schwarz, S. Jenetzky, E. Krafft, H. Maurer, T. Martin, D. Corona child studies ”Co-Ki”: first results of a Germany-wide register on mouth and nose covering (mask) in children. Monatsschrift Kinderheilkunde 2021, 169: 353-365. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33642617/
    12. Shehade, H. Acolty, V. Moser, M. Oldenhove, G. Cutting edge: hypoxia-inducible factor negatively regulates Th1 function. The Journal of Immunology 2015, 195: 1372-1376. https://journals.aai.org/jimmunol/article/195/4/1372/108965/Cutting-Edge-Hypoxia-Inducible-Factor-1-Negatively
    13. Westendorf, A. Skibbe, K. Adamczyk, A. Buer, J. Geffers, R. Hansen, W. Pastille, E. Jendrossek, V. Hypoxia enhances immunosuppression by inhibiting CD4+ effector T cell function and promoting treg activity. Cellular Physiology and Biochemistry 2017, 41: 1271-1284. https://www.researchgate.net/publication/314487473_Hypoxia_Enhances_Immunosuppression_by_Inhibiting_CD4_Effector_T_Cell_Function_and_Promoting_Treg_Activity/link/58c2c00545851538eb805d91/download
    14. Sceneay, J. Parker, B. Smyth, M. Möller, A. Hypoxia-driven immunosuppression contributes to the pre-metastatic niche. Oncoimmunology 2013. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.4161/onci.22355
    15. World Health Organization. Global influenza programme – Non-pharmaceutical public health measures for mitigating the risk and impact of epidemic and pandemic influenza. https://www.who.int/publications/i/item/non-pharmaceutical-public-health-measuresfor-mitigating-the-risk-and-impact-of-epidemic-and-pandemic-influenza
    16. World Health Organization. Coronavirus disease (COVID-19) advice for the public: When and how to use masks. https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/advice-for-public/when-and-how-to-use-masks
    17. Meehan, J. 2020. An evidence based scientific analysis of why masks are ineffective, unnecessary, and harmful. https://www.meehanmd.com/blog/post/173679/an-evidence-based-scientificanalysis-of-whymasks-are-ineffective-unnecessary-and-harmful

    Jaa eteenpäin:

    Samankaltaiset artikkelit