Uutta tietoa syövän hoidoista

Kirjoitan tämä blogin syöpää sairastaville potilaille, heidän omaisillensa, ystäville ja heitä hoitaville lääkäreille. Toivon, että alempana esittämäni lyhyt informaatio on hyödyllinen ottaen huomioon valtavan nopeasti kasvavien hyvin aggressiivisesti käyttäytyvien (turbo)syöpien ilmaantuvuuden. Syöpien esiintyvyys on nousussa, ja ilmiö liittyy ajallisesti ja paikallisesti COVID-19 injektioiden antoon.

Lääketiede perustuu tutkittuun tietoon, jonka kerääminen vaatii ainakin uteliaisuutta, rohkeutta, oma-aloitteisuutta, systemaattisuutta ja usein myös rahoitusta, jotta kliinisiä kokeita voidaan suorittaa. Ison tutkimusaineiston keruu ja kohorttitutkimukset vaativat rahoitusta, mikä usein tulee joko suoraan lääketeollisuudelta tai epäsuorasti apurahana organisaatioista, jotka myötäilevät vallitsevaa narratiivia.

Tutkimusta pystyy tekemään myös ilman rahoitusta ja eturistiriitoja, jos esim. potilaat ja heidän omaisensa osallistuvat rahoitukseen tai utelias ja puolueeton lääkäri rupeaa keräämään tietoa onnistuneista kokeellisista hoidoista tapausselostusten muodossa. Tätä on tärkeää korostaa, koska arvokkain tieto ei ole nykyään aina se, mitä on julkaistu elitistisissä tiedelehdissä kuten JAMA, NEJM, BMJ, Lancet, nämä tiedelehdet kun ovat nykyään lähinnä lääketeollisuuden äänitorvia.

Siteeraan yhden tuoreen katsausartikkelin uutta lähestymistä syöpien hoitoon (Baghli et al. 2024). Nämä hoidot voidaan antaa joko vallitsevien, usein huonosti siedettyjen ns. käypä hoitojen rinnalla tai niiden sijasta. Aika näyttää, tuleeko lähiaikoina lääketieteellisiä mullistuksia, jotka erkanevat ns. Rockefellerin nykymedisiinasta, joka perustuu petrokemiaan eikä perinteiseen taitoon (art).

Uusi käsitys syövästä ja siitä miten taistellaan sitä vastaan?

Uuden käsityksen mukaan syöpä johtuu kroonisen oksidatiivisen fosforylaation vajaatoiminnasta kantasoluissa. Epänormaali energia-aineenvaihdunta johtaa pahanlaatuisuuteen ja synnyttää syövän kantasoluja. Esitetty konsepti yhdistää kaksi teoriaa, syövän kantasoluteorian ja metaboliateorian, ja sen mukaan kehitetyssä syövän hoitoprotokollassa keskitytään oksidatiivisen fosforylaation tehokkuuden parantamiseen mitokondrioissa. Hoitoprotokolla myös estää syöpäsoluja saamasta niiden ensisijaisesti tarvitsemia polttoaineita, glukoosia ja glutaminia, ja lisää niiden apoptoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa. Hoitoprotokollan kohteina ovat sekä syövän kantasolut että etäpesäkkeet. Vertailevia tutkimuksia sekä eläimillä että ihmisillä tarvitaan yhä, jotta voidaan varmistaa protokollan tehokkuus ja turvallisuus verrattuna standardihoitoihin. Esitettyjen molekyylien analyysi ei ole kuitenkaan paljastanut vasta-aiheita näiden yhdistämiselle. Kirjoittajien mukaan hoitoprotokollaa tulee noudattaa keskimäärin 12 viikon ajan riippumatta syövän tyypistä. On tärkeä huomauttaa, että hoitoannokset ja pituudet ovat yksilöllisiä, ja hyvään hoitosuunnitelmaan kuuluu aina potilaiden kliininen sekä laboratorioseuranta (veriarvot, munuaisten ja maksan toiminta).

Uusiokäyttölääkkeet ovat uusinta uutta syvän hoidossa

Tällä hetkellä syöpien hoidossa vallitsee kolme päälinjaa: operatiivinen, kemoterapia ja radioterapia, sekä uutena muotona immunoterapia. Kaikki hoitomuodot ovat kalliita ja melko toksisia. Uudestaan löydetyt vanhat antiparasiittilääkkeet (repurposed, off-label drugs) fenbendatsoli ja mebendatsoli tekevät tapausselostusten valossa ”ihmeitä” monien edenneiden syöpien hoidossa, joihin standardihoitoprotokollilla ei enää pystytä vaikuttamaan.

Moni syöpälääkäri ei uskalla niitä käyttää koska ne on alun perin rekisteröity parasiittilääkkeiksi, mutta niillä on laajat vaikutusmekanismit. Kaikki solumme, kuten myös parasiittisolut ovat nimittäin eukaryoottisiä, eli niiden sisällä on tuma. Tämän vuoksi antiparasiittilääkkeet toimivat yhtä lailla syöpä- kuin parasiittisoluihin, estäen niiden jakautumisen. Erityisen mielenkiintoisena mekanismina febendatsoli- ja mebendatsolihoidoissa on se, että nämä lääkkeet estävät mikrotubulusten muodostumisen mitoosin aikana, estäen näin solujen jakautumisen.

IVERMEKTIINI

Ivermektiini on peräisin Steptomyces bakteerista.
Rekisteröity antiparasiittilääkkeeksi.
Erittäin turvallinen, terveillä vapaaehtoisilla ei ole havaittu vakavia haittavaikutuksia 2 mg/kg kerta-annoksella.
Syöpäpotilailla, jotka ottivat ivermektiiniä 1 mg/kg päivässä enintään 180 peräkkäisenä päivänä, ei havaittu vakavia haittavaikutuksia.
Aktiivinen monia syöpäkudoksia vastaan, aiheuttaen solujen apoptoosin mitokondrioiden kautta.
Vähentää syövän tilavuutta.
Vaikuttaa epäedullisesti syöpäsolujen ravinnon glukoosin aineenvaihduntaan.
Selektiivinen pro-oksidatiivinen vaikutus syöpäsoluihin, joka kohdistuu sekä syövän kantasoluihin että etäpesäkkeisiin.
Tehokkaampi vaikutus rintasyövän kantasoluihin soluviljelymalleissa kuin paklitakseli (kemoterapia).
Tehokkaampi kuin tavallinen kemoterapia (gemsitabiini) vähentämään kasvaimen painoa ja tilavuutta haimasyövässä.
On kuvattu tapauksia, joita hoidettiin onnistuneesti ivermektiinin, diklooriasetaatin ja omepratsolin (sekä tamoksifeenin) yhdistelmällä tai osittain, joissa ivermektiini esti kasvaimen kasvua mitokondrioiden toimintahäiriöiden kautta ja johti apoptoosiin.

BENTSIMIDATZOLIT (Mebendatsoli ja Fenbendatsoli)

Mebendatsoli ja fenbendatsoli ovat rakenteellisesti hyvin samanlaisia molelyylejä ja yleensä yhtä tehokkaita syövässä sekä soluviljely- että eläinmalleissa.
Molemmat ovat myös antiparasiittilääkkeitä.
Vain mebendatsoli, joka on paljon kalliimpi kuin fenbenatsoli, on FDA:n hyväksymä käytettäväksi ihmisillä.
Mebendatsoli on todettu turvalliseksi lääkkeeksi. Pitkäaikaisella mebendatsolihoidolla (50 mg/kg päivässä 9–18 kuukauden ajan) ei havaittu merkittäviä sivuvaikutuksia lapsipotilailla, joilla oli todettu Echinococcus granulosus infektio.
Potilailla, jotka saivat 1500 mg/vrk mebendatsolia glioomien hoitoon, ei havaittu lääkkeen aiheuttamaa toksisuutta.
Vaiheen 2 tutkimukseen osallistuneet potilaat, joilla oli vaikea maha-suolikanavan syöpä, ja jotka käyttivät yksilöllisiä mebendatsoliannoksia enintään 4 g/vrk, eivät kokeneet vakavia haittavaikutuksia.
Estävät syöpää mikrotubuluspolymeroinnin, apoptoosin induktion, solusyklin pysähtymisen (G2/M) sekä angiogeneesin estämisen glukoosin ja glutamiinieston kautta.
Vaikuttavat syövän kantasoluihin ja etäpesäkeisiin.
Lääkkeet vaikuttavat kemoresistentteihin (sisplatiini) syöpäsoluihin.
Soluviljelytutkimuksissa mebendatsoli oli tehokkaampi mahasyöpäsolulinjoja vastaan kuin muut hyvin tunnetut kemoterapeuttiset lääkkeet (5-fluorourasiili, oksaliplatiini, gemsitabiini, irinotekaani, paklitakseli, sisplatiini, etoposidi ja doksorubisiini)
Eläinmalleissa mebendatsoli puolestaan pidensi elinajan ennustetta verrattuna tavanomaiseen kemoterapiaan (temotsolomidi) glioblastooman hoidossa.
Mebendatsoli aiheutti lähes täydellisen remission potilaalla, jolla oli metastasoitunut paksusuolensyöpä sen jälkeen kun kemoterapeuttiset aineet, mukaan lukien kapesitabiini, oksaliplatiini, bevasitsumabi, kapesitabiini ja irinotekaani, eivät tehonneet.
48-vuotiaalla miehellä, jolla oli lisämunuaiskuoren karsinooma, sairaus eteni kaikilla systeemisillä hoidoilla. Hänelle määrättiin mebendatsolia 100 mg kahdesti päivässä yksinään. Yhdeksäntoista kuukauden hoidon jälkeen hänen sairautensa pysyi vakaana kuukauden ajan. Hän ei kokenut kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia, ja hänen elämänlaatunsa oli tyydyttävä.
Samanlaisia tuloksia havaittiin fenbendatsolihoidolla kolmella potilaalla, joilla oli vaiheen IV sukuelinten pahanlaatuiset kasvaimet. Heille annettiin 1 000 mg febendatsolia kolmesti viikossa useiden kuukausien ajan, mistä seurasi taudin täydellinen remissio.

DON (6-diatso-5-okso-L-norleusiini)
DON on glutamiinispesifinen antagonisti, joka on tehokkaampi kuin bentsimidatsolit. DON:lla on havaittu voimakas syöpää estävä vaikutus, joka kohdistuu erityisesti glutamiiniin ja vaikuttaa myös glukoosin imeytymiseen. DON voi spesifisesti indusoida apoptoosia syövän kantasoluissa ja etäpesäkkeissä. Pienet päivittäiset DON-annokset eivät aiheuta toksisuutta.

HOITOPROTOKOLLA

Suonensisäinen C-vitamiini keski- ja korkea-asteisissa syövissä: Annos 1,5 g/kg/vrk, 2-3 kertaa viikossa.
Suun kautta otettava D-vitamiini: Annos 50 000 IU/vrk potilaille, joiden veren D-vitamiinitaso on ≤ 30 ng/ml; 25 000 IU/päivä tasoilla 30-60 ng/ml; ja 5000 IU/päivä tasoilla 60-80 ng/ml. On tärkeää saavuttaa D-vitamiinin (25-hydroksi-D-vitamiini (25(OH)D)) taso 80 ng/L veressä. Kun tämä taso on saavutettu, sopiva annos on ≈ 2000 IU/vrk. D-vitamiinipitoisuus tulee mitata kahden viikon välein suurilla annoksilla ja kuukausittain pienempiä annoksia käytettäessä.
Sinkki: 1 mg/kg/vrk on todettu myrkyttömäksi annokseksi syöpäpotilaille. Seerumin sinkkipitoisuuden viitealue on 80–120 μg/dl. Kun tämä taso on saavutettu, sitä on ylläpidettävä pienemmällä päivittäisellä annoksella 5 mg/vrk. Veren sinkkipitoisuus on mitattava kuukausittain.
Ivermektiini: Matala-asteiset syövät: Annos 0,5 mg/kg, 3 kertaa viikossa; Keskiasteen syövät: Annos 1 mg/kg, 3 kertaa viikossa; Korkea-asteiset syövät: Annos 1 mg/kg/vrk – 2 mg/kg/vrk. Kaikki nämä annokset on vahvistettu siedettäviksi ihmisillä.
Bentsimidatsolit: Matala-asteiset syövät: Mebendatsoli: Annos 200 mg/vrk, Keski-asteen syövät: Mebendatsoli: Annos 400 mg/vrk, Korkea-aisteiset syövät: Mebendatsoli: Annos 1500 mg/vrk tai Fenbendatsoli 1 000 mg 3 kertaa viikossa.

PAASTO

Paastolla on syöpää estäviä vaikutuksia ja se lisää niiden lääkkeiden aktiivisuutta, joihin sitä yhdistetään.
Parantaa mitokondrioiden aktiivisuutta lisäämällä oksidatiivista fosforylaatiota, autofagiaa ja estämällä glykolyysiä ja glutaminolyysiä.
”Normaalit” kantasolut uusiutuvat.

KETOGEENINEN RUOKAVALIO

Ketogeenisellä ruokavaliolla on todettu kasvaimia estäviä vaikutuksia.
Ketoosi estää syövän kantasolujen kasvua, palauttaa apoptoosin ja lisää soluhengitystä pääasiassa estämällä glykolyysiä erityyppisissä syöpäsoluissa. Tavoitteena on rajoittaa glykolyysiä ja glutaminolyysiä ja samalla siirtää keho ketoositilaan kohdistuen sekä syöpä-, että ei-syöpäkantasoluihin.
Metabolisen ketoosin lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että ketonit tehostavat itsenäisesti mitokondrioiden toimintaa.
Ketoosin tehokkuus on osoitettu mm. glioblastoomaa hoidettaessa. DON:n ja mebendatsolin suurimmat terapeuttiset hyödyt saavutettiin vain, kun lääkkeet annettiin yhdessä ketogeenisen ruokavalion kanssa.
Ketogeenisen ruokavalion ja DON:n välinen yhteys myös vähentää DON:n haittavaikutuksia.
Ketogeeninen ruokavalio tai paasto voi estää syöpäsoluille välttämättömiä polttoaineita (glukoosi ja glutamiini) ja samalla lisätä oksidatiivista fosforylaatiota.

MUUT LISÄRAVINTEEET

K2-vitamiini, E-vitamiini, koentsyymi Q10, metyleenisini, niasiiniamidi (B1- vitamiini), riboflaviini (B2-vitamiini), artemisiniini + 5-aminolevuliinihappo (aiheuttaa porfyriinin kertymistä), melatoniini, NADH ja magnesium, esimerkkeinä. Antioksidanttiannoksia tulee kuitenkin välttää koska syöpäsolujen sisällä pitää olla pro-oksidatiivinen ympäristö, jotta apoptoosi toimii. Antioksidanttihoitoja voidaan nauttia syövän pulssihoidon välissä tai kun syövän hoito on loppunut.

MUUT HOIDOT

Hyperbarinen happihoito (HBOT)

Hypoksia on kriittinen ympäristö pahanlaatuisille kasvaimille, johtaen lisääntyneeseen syöpäsolujen eloonjäämiseen, angiogeneesiin ja glykolyysiin sekä glutaminolyysiin, joita syöpäsolut hyödyntävät muodostaessaan etäpesäkkeitä. ”Happi on lääke” annoksesta riippuen. HBOT inhiboi kasvaimia, erityisesti yhdistettynä ketogeeniseen ruokavalioon. HBOT:lla on voimakas antituumoriaktiivisuus sekä in vitro että in vivo. Syöpäsolut voivat mukautua iskemiaan ja vähäravinteisiin mikroympäristöihin kolmella eri tavalla: siirtymällä angiogeesiin, estämällä apoptoosia, sekä muuttamalla aineenvaihduntaansa. HBOT voi vaikuttaa syövän kantasoluihin ja etäpesäkkeisiin ja lisätä oksidatiivista fosforylaatiota.

Pressi-pulssiterapia

Pressi-pulssiterapia tarjoaa kaksisuuntaista hoitoa. ”Pressiakseli” tarkoittaa ketogeenista ruokavaliota yhdessä stressinhallinnan kanssa, ja ”pulssiakseli” yhdistää glykolyysin eston 2-deoksiglukoosilla (2 DG), ja glutaminolyysin eston DON:lla. Kun nämä yhdistetään HBOT:hen, estetään hypoksia ja aiheutetaan syöpäspesifistä oksidatiivista stressiä.

FYYSINEN AKTIVITEETTI

Kaikki syöpäluokat: Kohtalainen fyysinen aktiivisuus 3 kertaa viikossa, tavoitteena lisääntynyt sydämen syke ja hengitystiheys 45–75 minuutin ajan pyöräillen, juosten, uiden jne.

Keski- ja korkea-asteiset syövät sekä henkilöt, jotka eivät pysty harjoittamaan fyysistä aktiivisuutta: Ylipainehappihoito, 1,5–2,5 ATA 45–60 minuuttia 2–3 kertaa viikossa.