OSA II
Tässä osassa käsittelemme ”shedding” ilmiön hoitoa. Hoito jaetaan yksilön hoitoon ja yhteiskunnalliseen ongelmanratkaisuun.
YKSILÖN ”SHEDDING”-HOITO
Kokonaisvaltainen potilaan tutkimus- ja hoitoprosessi. Kohdellaan potilasta kunnioittavasti kuunnellen ja pohditaan yhdessä missä määrin oireet voivat olla ”sheddingistä” johtuvia. Tarjotaan lisää tietoa sairaudesta ja rauhoitetaan tarvittaessa ”shedding”-oireita pelkäävää potilasta. Kerrotaan, että paniikkiin ei ole tarvetta, sillä yleensä oireisiin nopeasti puuttumalla pystytään ehkäisemään vakavimmat ilmenemismuodot.
Kerrotaan, että ”sheddingin” hoito- ja puhdistuskeinoja kehitetään koko ajan ja ohjataan potilas jo olemassa olevien hoito-ohjeiden pariin. Hoitoperiaatteet ovat osin samankaltaisia kuin esimerkiksi koronarokotehaittojen hoidoissa, ruoka-aine-allergioissa, ympäristöallergeenialtistuksissa, lääkeyliherkkyyksissä ja kemikaaliyliherkkyyksissä. Selvennetään /suomennetaan vaikeat asiat ja opastetaan tarvittaessa hoitojen ja puhdistusten käytännön toteutuksessa. Ohjataan potilas tarvittaessa ”sheddingin” hoitoon erikoistuneille lääkäreille ja muille aiheen asiantuntijoille. Tärkeintä hoidossa on altisteen välttäminen, jolloin monesti oireet lähtevät lievittymään nopeasti. Jos on akuutteja suuririskisiä oireita kuten esimerkiksi veritulpat, valtava verenvuoto, sydän- tai aivoinfarktin oireita, tajunnantason muutoksia, toiminnanvajauksia, aistipuutoksia tai vakavia hermostollisia oireita, ohjataan potilas tarvittaessa päivystyksenä sairaalaan tai muualle erikoissairaanhoitoon selkeällä lähetteellä. Sairaalassa tai muussa terveydenhuollossa otetaan tarvittaessa tarkentavia tutkimuksia, kuten laboratoriokokeita, EKG, tai UÄ-tutkimus.
Tärkeimmän ensihoidon jälkeen puhdistetaan elimistö oireita aiheuttaneista haitta-aineista. Palautetaan elimistön, kudosten ja solujen normaali toiminta. Joskus ”shedding”-oireilu altistuksen jälkeen voi kestää viikkojakin, jolloin tukihoidon voi aloittaa välittömästi. Osa puhdistuskeinoista hyödyntää lääkkeitä, osa ravintolisiä, luonnonlääkkeitä ja CAM-hoitoja. Myös erilaisia puhdistuskuureja, paastoja, hikoilua ja terveysteknologioita voi kuulua tarvittaviin hoitoihin. Elimistön puhdistamisessa (detox) myös oikea järjestys ja kokemus koko hoitoprosessista on tärkeää, jottei aiheuteta lisää haittaa elimistölle. Detox- ja tukihoito-osaamiseen lääkärin on monesti hyvä konsultoida apua esimerkiksi ravintoterapeuteilta, täydentävän ja vaihtoehtoisen lääketieteen puolelta sekä altisteyliherkkyyksien/rokotehaittojen hoitamiseen perehtyneiltä asiantuntijoilta.
On tärkeä tuoda esiin potilaalle, että loppuelämän eristäytymistä ei tarvitse pelätä, sillä ”shedding”-ongelma on nousemassa esille julkisesti ja sitä kautta saadaan aikaan yhteiskunnallinen oireita ehkäisevä ratkaisu. Korostettava, että harva koronarokotettu on superlevittäjä ja harva koronarokottamaton/placebo-rokotettu saa oireita levittäjiltäkään. Myös yksilöiden levittämä ”shedding”-hilseily laskee todennäköisimmin muutamissa viikoissa viimeisestä injektiosta, jolloin ihmissuhteita ei kannata katkaista eikä työpaikoista irtisanoutua pysyvästi. Shedding-ongelma on myös laskemaan päin sillä yhä harvempi suomalaisista ottaa koronarokotteiden boosteriannoksia. Tarkemmin ”shedding” ilmiön kestosta on kerrottu OSA I:ssa
Potilaille, joiden ”shedding”-oireet ovat vakavat tai kroonistuneet, pyritään lieventämään herkistymistä ja pohditaan sopivat keinot altisteriskien välttämiseksi käytännön elämässä. Käytettävä luovuutta, todennäköisyyslaskentaa ja käytännön kokemuksia potilaan herkkyydestä sekä altistepaikkojen vakavuudesta sekä ymmärtävää yhteistyötä työpaikan ja muiden tahojen kanssa, jotta minimoidaan haitat normaalille elämälle. Mahdolliset toimivat suoja-apuvälineet käyttöön pakollisissa altistetilanteissa, otettava huomioon hengitys-, iho- ja eriteleviäminen. Löydettävä kokeilemalla sopiva tasapaino välttämiskäyttäytymisen ja tämän aiheuttamien sekundääristen riskien/ongelmien välillä.
Kroonistuneiden ja pysyvien haittojen hoitamiseksi (esim. äkilliset kuukautishäiriöt) ja lievittämiseksi potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon tai muille asiantuntijoille. Seurataan uusimpia edistyksiä hoidoissa ja tarvittaessa konsultoidaan ulkomailta hoitoapua. Vakavista oireista kärsiville tai näiden välttämisen seurannaisvaikutuksista kärsivät ohjataan ja kannustetaan saamaan henkistä tukea psykologilta, terapiasta ja vertaistukiryhmistä.
Ohjataan potilasta hakemaan tarvittaessa yhteiskunnallista taloudellista tukea (KELA, työvoima- ja sosiaalitoimistot yms.) sekä korvausta haitoista (vakuutusyhtiöt, valtio, lakiapu yms).
Ilmoitus FIMEA:lle koronarokotehaitasta (sekundäärisestäkin) suositellaan lääkärin tehtäväksi, jolloin ”shedding”-ongelma saadaan nopeammin yhteiskunnan tasolla ratkaistuksi kaikkien potilaiden hyväksi.
”SHEDDING” ILMIÖN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMANRATKAISU
Julkinen tiedotus ”shedding”-ongelmasta johtavien terveydenhuollon viranomaisten ja median kautta.
Geeni- ja nanoteknologisten koronarokotusten välitön keskeytys, kunnes ”shedding”-ongelman mekanismit, oireet, laajuus, vakavuus ja hoitomenetelmät on kattavin tutkimuksin kartoitettu.
Yhteiskunnan resursointi terveydenhuoltoon tehokkaiden puhdistus-, ehkäisy ja hoitokeinojen kehittämiseen ”sheddingiin” (rokotetuille ja rokottamattomille) ja sen aiheuttamiin oireisiin.
Lailla ohjatut sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä vakuutusyhtiöiden tukipäätökset ja korvausmallit ”sheddingistä” kärsiville potilaille niin arjen kuin työelämän kannalta.
”Shedding”-hilseilyä ympäristöön aiheuttavien koronarokotettujen kannustaminen elimistöjensä puhdistamiseen injektiossa saamistaan haitallisista ainesosista tullakseen turvallisiksi muille.
Proaktiivinen toiminta ongelman nopeaksi ratkaisemiseksi, jotta vältetään mahdollinen yhteiskunnallinen syrjintä koronarokotettuja kohtaan, jollaista esim. jo Japanissa esiintyy ”shedding”-tietouden levitessä.
Laaja yhteiskunnallinen eettinen pohdinta siitä, onko oikein, että lääkettä ottamattomat joutuvat kärsimään lääkkeen ottajasta ympäristöön leviävistä haittavaikutuksista ja millaisilla lääkkeillä, ehdoilla, rajauksilla, todennäköisyyksillä, kriteereillä, suojelukeinoilla yms. olisi mahdollisesti hyväksyttyä tehdä tällaista.
Mikael Kivivuori, lääkäri
Rauma 3.1. 2025