Vastaus viidelle kansanedustajalle

Viisi kansanedustajaa Terhi Koulumies (kok), Arja Juvonen (ps), Hanna Kosonen (kesk), Aki Lindén (sd) ja Eva Biaudet (r) tekivät 20.9.2024 kirjallisen kysymyksen KK 330/2024 vp puolustusministeri Antti Häkkäselle varusmiesten terveydenhuollon laadusta ja saatavuudesta.

Kiitän kansanedustajia siitä, että he nostivat erittäin tärkeän asian esille. Hämmästyksekseni huomasin, että Iltalehden toimittaja Matti Tanner https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/14655f60-1d8d-4b31-ab43-099ac48ff7d6  tulkitsi 5.10.2024 kyseistä asiaa kontekstiin sopimattomalla tavalla otsikoiden ”Käytössä Yhdysvalloissa: Uusi rokote halutaan kaikille varusmiehille”. Ihmettelen syvästi sitä, miksi Iltalehti vääristää, yksinkertaistaa ja harhauttaa lukijoita, ja miksi tämä tärkeä keskustelu on viety täysin pois raiteiltaan.  Kansanedustajat eivät kysyneet minkään adenovirusrokotteen  perään, vaan hyvin asiallisesti kertoivat monien  varusmiesten kokemuksista sekä omasta ja varusmiesten vanhempien huolestuneisuudesta.

Olen aikaisemmin selittänyt miksi lihakseen annettu, joko tapettu virus tai sen osa, tai geneettinen myrkyllisiin rasvapalleroihin pakattu informaatio on erittäin huono vaihtoehto taistella hengitystieinfektioita vastaan. Tässä kirjoituksessa en mene immunologian syövereihin. Toivon kuitenkin, että sekä kansanedustajat että toimittajat löytävät muutaman minuutin aikaa ja lukevat puolueettoman selitykseni, joka on kirjoitettu mm. ei-ammattilaisille https://pelastetaansuomenlapset.fi/miksi-rokotteet-eivat-toimi-hengitysteiden-virusinfektioihin/

Tässä yhteydessä haluan tuoda esille muutaman tärkeän asian, jotka on syytä ottaa huomioon kun suunnitellaan parannusta  varusmiesten  terveydenhuoltoon. Jokainen tietää, että myrkyllisten altistusten välttäminen on parempi kuin niiden seurausten jälkihoito. Arvioni perustuvat 40-vuotiseen lääkärin kokemuksiini sekä omiin tutkimuksiini.

  1. Monissa kasarmeissa on huono sisäilma. On homekasvustoa, joka vahingoittaa siellä oleskelevien limakalvojen  eheyttä. Tiedetään, että ns. homealtistukseen liittyy mm. infektioherkkyys ja infektiokierre. Aiheesta on runsaasti sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimustietoa. Ei ole olemassa mitään yksittäistä lääketieteellistä tekstiä, jolla tällaisen altistuksen pystyisi osoittamaan. Paras keino päästä diagnoosiin on potilaan tarkka kuuntelu sekä sisäilman tutkiminen moderneilla mikrobiologisilla ja toksikologisilla keinoilla. Tämä aihe, vaikka ei ole varsinainen tabu, opetetaan hyvin puutteellisesti kliinikkolääkäreille. Jos nuoret eivät joudu huonoon sisäilmaan, voimme säästää todella paljon terveyskustannuksissa.
  2. Varusmiehille annetaan suuri määrä erilaisia rokotteita, jopa monia samanaikaisesti. Jatkuva rokottaminen  heikentää omaa luonnollista immuniteettia. Immuunijärjestelmä ei toimi periaatteella ”mitä enemmän sen parempi”, vaan päinvastoin. Luonnollinen infektio on ohimenevä, ja se nimenomaan kouluttaa immuunijärjestelmää parantaen limakalvon immuniteettia, toisin kuin mikään lihakseen pistettävä rokote. En näe mitään järkeä antaa terveille varusmiehille adenovirusrokotetta, siitä hyötyy ainoastaan rokoteteollisuus.
  3. Monilla nuorilla on aliravitsemusta. Tällä väittämällä tarkoitan mikroravinteiden epätasapainoa ja puutostiloja. D- vitamiinilla on erittäin suuri rooli immuunijärjestelmän kunnossa pitämisessä. Toivon, että sen sijaan että keskustellaan mitä kaikkia kemikaaleja nuorten kehoon ruiskutetaan, keskusteltaisiin siitä, miten solujen toiminnan kannalta välttämättömien mikroravinteiden riittävyyttä voitaisiin parantaa.
  4. Suomessakin on käytetty adenovirusvektorirokotteita, joiden pitkäaikaisesta turvallisuudesta ei ole tietoa. Ei ole tietoa siitä, aiheuttavako nämä rokotteet ns. ADE-ilmiötä (Antibody Dependent Enhancement), eli vasta-aineista riippuvaista taudin pahenemista. Asiasta löytyy enemmän tietoa edellä kuvatusta linkistä. Ongelman ratkaisu on hyvin looginen:  Vältä kaikkia uusia terveysteknologioita, kunnes niistä on kerätty riittävästi tutkimusnäyttöä, ja niiden turvallisuus on todistettu.

Yhteenvetona totean, että heikentyneeseen terveystilaan voivat vaikuttaa useat tekijät, joista keskustelun pitää olla avointa, rehellistä ja akateemista.  Adenovirusrokote eli rokote ohimenevää, yleensä mietoa flunssaa aiheuttavaa virusta vastaan, on hyvin huono ratkaisu. On hyvä palauttaa mieleen, että nimenomaan bakteeri-infektiot, jotka seuraavat virusinfektioita, voivat viedä potilaan huonoon tilaan. Täten nopea flunssan hoito pitäisi olla riittävä, mikäli henkilö ei kärsi aliravitsemuksesta ja/tai altistu myrkylliselle sisäilmalle. Ilman ns. ”problem based learning”-periaatetta emme voi tehdä korjaavia toimenpiteitä, vaan tuhlaamme muutenkin hyvin niukkoja resurssejamme ja voimavarojamme.

Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti

Jaa eteenpäin:

Samankaltaiset artikkelit