PSL:n kirjeenvaihtoa viranomaisten kanssa on esitelty Kroatian lääkäriliiton järjestämässä kansainvälisessä symposiumissa

• Haittavaikutusten syyseuraussuhteita ei arvioida enää luotettavasti.

Ihmiset ovat luottaneet ja monet luottavat edelleen viranomaisiin. Nyt tuo luottamus on murenemassa.  Yhä useampi ihmettelee, kuinka viranomaiset pitävät tutkimuksellisia, geeniteknologiaan perustuvia COVID-19-rokotteita edelleen turvallisina huolimatta yhä suuremmista raportoitujen haittavaikutusten määristä. Syy tähän on yksinkertainen; todellisen syy-seuraussuhteen määrittämiskriteerit ovat muuttuneet, mikä on johtanut vinoutuneisiin turvallisuuteen liittyviin päätelmiin.

Kollegat samoin kuin aikaansa seuraavat maallikot eri puolilla maailmaa ovat heräämässä siihen todellisuuteen, etteivät ns. koronarokotteet ole turvallisia ja tehokkaita kuten meille on uskoteltu. Yhä yleisemmin epäillään, että koko väestölle COVID-19 pandemiaa vastaan tarjottujen, kokeellisten geeniteknologisten injektioiden, joita virheellisesti kutsutaan rokotteiksi, haitat ylittävät selkeästi niiden hyödyt.

Vastaus siihen, miksi lukuisiin, vakaviin haittavaikutusilmoituksiin ei ole reagoitu odotetulla tavalla eli vetämällä tuotteet pois markkinoilta, löytyy kirjeenvaihdosta, jonka PSL:n tiimi on käynyt Suomen ja Euroopan viranomaistenkanssa¹.  Yhteenveto PSL:n sivustolla julkaistusta kirjeenvaihdosta on esitetty viime marraskuussa Kroatian lääkäriliiton pitämässä kansainvälisessä symposiumissa, jonka jälkeen kirjoitus on julkaistu symposiumin abstraktikirjan sivuilla 61 – 65 sekä englannin kielellä että kroatian kielelle käännettynä².

Todellisen syy-seuraussuhteen määrittämiseen aiemmin käytössä olleet ja lääketieteellisesti perustellut kriteerit on hylätty. Tämä tarkoittaa, että ei kliinisillä eikä patologisanatomisilla diagnooseilla ole enää merkitystä todellisia syy-seuraussuhteita arvioitaessa. Terveysviranomaiset seuraavat vain niin sanottuja ‘turvallisuussignaaleja’, jotka perustuvat spontaanisti raportoitujen haittavaikutusten lukumäärään verrattuna myyntilukuihin tai rokotettujen määriin. Toisin sanoen nämä numeeriset perustelut esitetään todisteena Covid-19-rokotteiden turvallisuudesta, vaikka yleisesti tiedetään ja on tunnustettu, että spontaani haittavaikutusraportointi ei välttämättä tarkoita todellista syy-yhteyttä eli sitä, että kyseessä olisi haittavaikutus. Todellisten syyseuraussuhteiden arvioiminen vaatii sellaista työtä, jota ei nykyisin tehdä³ – eikä siihen olisi varmaan aikaakaan eikä resursseja koronarokotteista tehtyjen haittavaikutusilmoitusten suuren lukumäärän vuoksi.

Terveysviranomaiset eivät ole toistaiseksi ryhtyneet mihinkään konkreettisiin toimiin havaitsemiensa turvallisuussignaalien vuoksi. Sama ilmiö on nähty jo aiemmin HPV-rokotteiden yhteydessä⁴. Kuka tahansa voi varmistaa tämän väitteen oikeellisuuden lukemalla Euroopan lääkeviraston (EMA:n) ja riippumattomien akateemisten ammattilaisten välisen kirjeenvaihdon^1,4.

Viranomaiset eivät siis arvioi heille raportoitujen haittavaikutusten syyseuraussuhteita lääketieteellisesti luotettavalla tavalla vaan jatkavat työtään totuttuun tapaansa. Nyt Euroopan lääkevirasto suosittaa koronarokotteiden päivittämistä SARS-CoV-2 viruksen uutta JN.1-varianttia vastaan vuosien 2024 – 2025 rokotuskampanjoita varten ⁵.  Toivottavasti kansalaiset osaavat olla kriittisiä sen suhteen, että mitä rokotteita he suostuvat jatkossa itselleen ja lapsilleen ottamaan.

1. https://pelastetaansuomenlapset.fi/kirjeenvaihto/
2. https://www.calameo.com/read/006649539cfcdac2da49d
3. https://fimea.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset/kooste-koronarokotteiden-haittavaikutusilmoituksista
4. https://sanevax.org/ema-response-questions-regarding-hpv-vaccine-safety/
5. https://fimea.fi/-/euroopan-laakevirasto-suosittaa-koronarokotteiden-paivittamista-uutta-jn.1-varianttia-vastaan

PS. PSL jatkaa työtään ihmisten terveyden edistämiseksi verkostoitumalla kansainvälisten kollegoiden kanssa. Paraikaa on suunnitteilla kliinikoille, terveydenhuollon ammattilaisille ja muille kiinnostuneille suunnattu konferenssi Sarajevoon yhteistyössä ruotsalaisten ja kroatialaisten kollegoiden kanssa. Lokakuun 11.-13. päivänä pidettävän konferenssin aiheina ovat pandemian jälkeiseen monioireiseen Long-Covid 19 -syndroomaan sairastuneiden potilaiden diagnostiikka ja hoitomahdollisuudet.