Pääjohtaja Markku Tervahauta, markku.tervahauta@thl.fi
Terveysturvallisuusjohtaja, professori Mika Salminen, mika.salminen@thl.fi
Ylilääkäri Nohynek, hanna.nohynek@thl.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
PL 30, 00271 Helsinki
kirjaamo@thl.fi
cc: Ylijohtaja Eija Pelkonen, eija.pelkonen@fimea.fi
Lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri
liisa.naveri@fimea.fi
PL 55, 00034 FIMEA
kirjaamo@fimea.fi
Kansliapäällikkö Kirsi Varhila. kirsi.varhila@stm.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33. 00023 VALTIONEUVOSTO
kirjaamo@stm.fi
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti, tuomas.poysti@okv.fi
kirjaamo@okv.fi
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, oikeusasiamies@eduskunta.fi
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
anna-maja.henrikkson@eduskunta.fi
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen
hanna.sarkkinen@eduskunta.fi
Perhe- ja peruspalveluministeris Krista Kiuru
krista.kiuru@eduskunta.fi
kirjaamo@eduskunta.fi
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen
antti.kurvinen@eduskunta.fi
Lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori
Mika Rämet mika.ramet@tuni.fi
Rokotetutkimuskeskus
rokotetutkimuskeskus@tuni.fi
Rehtori Mari Wallis, mari.wallis@tuni.fi
Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin
ilkka.herlin@tuni.fi
Tampere University
tau@tuni.fi
Asia: Vastauksenne (pvm 8.10.2021) Pelastetaan Suomen Lapset -kampanjan lääkäriryhmän kirjeeseen (pvm 29.7.2021)
Hyvät pääjohtaja Markku Tervahauta, professori Mika Salminen ja ylilääkäri Hanna
Nohynek (cc: muut Suomen johtavat viranomaiset),
Kiitämme vastauksestanne (pvm 8.10.2021, ks. liite) kirjeessämme (pvm 29.7.2021
https://pelastetaansuomenlapset.fi/wp-content/uploads/2021/08/FIMEA-THL-kirje.pdf)
esitettyihin kysymyksiin.
Valittaen joudumme toteamaan, ettemme saaneet Teiltä toivomamme kaltaisia,
tieteellisesti perusteltuja vastauksia esittämiimme spesifisiin kysymyksiin koskien
koronarokotteista eli oikeammin ”geeniteknologiaan perustuvista injektoista” tehtyjen
vakavien haittailmoitusten kausaliteetin arviointia, koronarokotteiden hyöty-/haittasuhdetta
tai COVID-19-taudin toteamiseen käytetyn PCR-menetelmän luotettavuutta. Vastaatte
kriittisiin kysymyksiimme viittaamalla yleisiin kansainvälisiin viranomaiskäytäntöihin ja
toteamalla, etteivät tarjottavat rokotteet ole ”kokeellisia”.
Koronarokotteiden kokeellinen luonne ja siitä tiedottaminen
Olemme koronarokotteiden kokeellisesta luonteesta kanssanne eri mieltä. Kyse on uudella
vaikutusmekanismilla vaikuttavista geeniteknologiaan perustuvista pistoksista, jollaisia ei
koskaan aiemmin ole näin laajassa mittakaavassa tarjottu kaikille maailman kansalaisille.
Koronarokotteiden lopullista tehoa ja turvallisuutta ei ole varmistettu, koska kliiniset
tutkimukset ovat edelleen käynnissä kuten viranomaissivustoilla todetaan, ja kuten
yksityiskohtaisesti kuvaamme 13.10.2021 lähettämässämme vastauksessa FIMEA:n
pääjohtaja Eija Pelkoselle (liitteenä). Kesken (eli edelleen vielä vuoteen 2022-4 saakka)
käynnissä olevien kliinisten tutkimusten vuoksi Euroopan lääkevirasto (EMA) on myöntänyt
rokotteille ehdollisen myyntiluvan. Näitä tosiasioita ei voi kiistää.
Tulkintanne mukaan kyse on myyntiluvallisista eikä kokeellisista rokotteista. Täten
katsotte, ettei terveydenhuollon ammattilaisia ja rokotettavia ole tarpeen tiedottaa
koronarokotteiden kokeellisesta luonteesta, niistä tähän mennessä raportoiduista
vakavista haitoista ja niihin liittyvistä, osin vielä tuntemattomista terveysriskeistä.
Tulkitsemme asian toisin viranomaissivustoilta saatavilla olevien tietojen perusteella kuten
pääjohtaja Eija Pelkoselle laatimassamme vastauksessamme yksilöimme (liitteenä); eli
kyse on ehdollisen myyntiluvan saaneista rokotteista, joiden tehosta ja turvallisuudesta
voidaan tehdä lopulliset johtopäätökset vasta sitten kun käynnissä olevat kliiniset
tutkimukset ovat päättyneet (vv 2022-4) ja niiden tulokset on arvioitu.
Koronarokotteiden turvallisuus ja hyöty-/haittasuhteen arviointi
Viittaatte vastauksessanne EMA:n tekemiin päätöksiin jättäen kansalaistemme terveyden
ja turvallisuuden kannalta merkityksellisimmät kysymyksemme
”a) Kuinka suuri määrä kuolemasta kertovia ja muita vakavia haittailmoituksia maassamme tarvitaan ennen kuin Suomen viranomaiset katsovat aiheelliseksi keskeyttää kansalaistemme
altistamisen geeniteknologiaan perustuville, kokeellisessa vaiheessa oleville
injektiolle?
b) Miten varmistetaan, että geeniteknologiaan perustuvilla injektioilla ei
ole pitkäaikaishaittoja?
c) Ovatko geeniteknologiaan perustuvat injektiot vakavampi
terveysuhka kansalaisillemme, erityisesti lapsille ja nuorille kuin SARS-CoV-2-
virusinfektio?”
vaille vastausta.
Viittaatte 12-15 vuotiaiden rokotusten osalta KRAR koronarokottamisen alatyöryhmän
työpaperiin 19/2021 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142846/URN_ISBN_978-
952-343-696-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y, jonka merkitys hyöty-/haittasuhteen
arvioinnissa on vähäinen huomioiden viranomaisten ylläpitämässä
turvallisuusseurannassa oleva merkittävä heikkous. Samoin kuin totesimme Teille
lähettämässämme kirjeessä niin myös työpaperin laatineet suomalaisasiantuntijat toteavat
sairaalahoitoisen COVID-19-taudin olevan harvinainen lapsilla ja nuorilla. Jotta hyöty-
/haittasuhdetta voidaan arvioida luotettavalla tavalla, on arvioijalla oltava luotettavat tiedot
niin rokotteen hyödyistä kuin haitoistakin. Haittojen osalta niitä ei ole olemassa johtuen
haittavaikutusten epäluotettavasta seurantajärjestelmästä. Koronarokotteiden sadoista
tuhansista vakavista maailmalla raportoiduista, eri elimiin kohdistuneista haitoista
viittaamassanne työpaperissa mainitaan ainoastaan myokardiitti. Raportissa ei ole tuotu
esille myöskään niitä lukuisia terveysriskejä, joista riippumattomat kansainväliset
asiantuntijat ovat varoittaneet jo pitkään.
Rokotehaittojen epäluotettava seuranta
Teiltä ja pääjohtaja Eija Pelkoselta saamiemme vastausten perusteella olemme tulleet
siihen käsitykseen, että viranomaiset eivät arvioi rokotehaittailmoitusten syy-yhteyksiä
tieteellisesti luotettavalla tavalla.
Jotta todelliset rokotteiden ja niistä raportoitujen vakavien haittojen kausaliteetit voidaan
arvioida luotettavalla tavalla, joudutaan selvittämään haittojen biologiset
vaikutusmekanismit (https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoarokotuksista/haittavaikutukset-rokotuksista/rokotuksen-ja-oireiden-syy-yhteys). Biologisista
vaikutusmekanismeista löytyy paljon tietoa lääketieteellisestä kirjallisuudesta, mutta tätä
selvitystyötä eivät vastaustenne perusteella viranomaiset meillä tai muualla ole tehneet tai
vaatineet lääkefirmoja tekemään. On vaikea nähdä, mitä konkreettista hyötyä on
haittailmoituksen keräämisestä, niiden seuraamisesta ja jakamisesta THL:n, FIMEA:n,
EMA:n ja WHO:n kesken, ellei niiden kliinistä merkitystä rokotettaville arvioida tieteellisesti
kiistattomalla tavalla eli Teidän sivustoltanne löytyvien kriteereiden mukaisesti.
Mainitsemistanne rekistereistä saatavilla olevat tiedot eivät tuo vastausta oleelliseen
kysymykseen siitä, miten harvinaiset haitat ja niiden todelliset syy-yhteydet todennetaan.
PCR-testien luotettavuus
PCR-luotettavuuden osalta ilmoitatte noudattavanne WHO:n suosituksia, vaikka WHO on
itse tuonut esille jo tammikuussa 2021 ongelmat liittyen testin antamiin ”vääriin positiivisiin”
https://www.who.int/news/item/20-01-2021-who-information-notice-for-ivd-users-2020-05.
Toteatte kuitenkin ”V. 2020 lopusta lähtien sekvensointia on tehostettu ja yli 20% kaikista
positiivisista löydöksistä on sekvensoitu.” jättäen kertomatta, että kuinka monessa
tapauksessa PCR-testin positiivinen tulos on pystytty vahvistamaan sekvensoinnilla.
Voisitteko mahdollisesti täydentää vastaustanne tältä osin?
COVID-19-taudin torjunta ja hoito turvallisiksi tiedetyillä myyntiluvallisilla valmisteilla
Koskien kysymystämme vaihtoehtoisten, turvallisiksi tiedettyjen, myyntiluvallisten
tuotteiden käyttöä COVID-19-taudin torjunnassa toteatte mm. seuraavaa: ”THL ei laadi
ohjeita siihen liittyen, millaisella lääkityksellä koronapotilaita hoidetaan sairaaloissa.”
Mitään ohjeistusta ei taida olla olemassa myöskään siitä, että miten terveydenhuollossa
tulee hoitaa rokotusten jälkeen vakavasti sairastuneita potilaita.
Yhteenveto
Koronarokotteilla on ehdollinen myyntilupa ja niiden kliiniset tutkimukset ovat kesken.
Tämä on kiistaton tosiasia, mutta rokotteiden ”kokeellisuudesta” voidaan olla monta mieltä.
FIMEA toteaa ehdollisesta myyntiluvasta seuraavaa: ”Myyntilupa annetaan ehdollisena, ja
tuotteelle edellytetään tarkkaa jatkoseurantaa ja erityisvelvotteiden täyttämistä.”
https://www.fimea.fi/-/euroopan-laakevirasto-ema-suosittelee-ehdollista-myyntilupaaensimmaiselle-koronavirusrokotteelle. Tämä ei näyttäisi toteutuvan asianmukaisella tavalla
meillä eikä muualla Teiltä ja pääjohtaja Eija Pelkoselta saamiemme vastausten
perusteella.
Kansallisina viranomaisina ilmoitatte nojaavanne kaikessa toiminnassanne ja
päätöksissänne EMA:n ja WHO:n tekemiin arvioihin ja linjauksiin.
Eikö sen, mitä vakavia haittoja ja kuolemia tuhannet rokotetut lapsemme, nuoremme ja
muut kansalaisemme ovat jo tähän mennessä kokeneet, pitäisi johtaa konkreettisiin toimiin
kansallisella tasolla?
Kauanko tilanteen annetaan jatkua maassamme nykyisen
kaltaisena?
Haluamme luottaa siihen, että Te, meidän verovaroin työtänne tekevät
virkamiehet huolehditte ensisijaisesti meidän kaikkien suomalaisten terveydestä ja
turvallisuudesta.
Tässä yhteydessä emme voi muuta kuin kysyä erittäin hämmentyneinä: Oletteko oikeasti
henkilökohtaisesti sitä mieltä, että nämä tällä tavoin tutkitut ja seuratut koronarokotteet ovat
tarpeellisia ja turvallisia?
Yhteistyöterveisin,
Pelastetaan Suomen Lapset -kampanjan lääkäriryhmä
Yhteyshenkilö LL Rauli Mäkelä rauli.makela@protonmail.com
